"Nato-jäsenyys saattaa muuttaa Suomen tulevien kriisinhallintatehtävien painotuksia"

Kapteeni Anna Puolakka kehuu suomalaisten kriisinhallintaoperaatioiden toteutusta ja suosittelee rauhanturvaamiseen osallistumista.

Sotilaalliseen rauhanturvaamiseen osallistumalla Suomi edistää maailmalla turvallisuutta ja rauhaa, mutta samalla myös vahvistaa omaa suorituskykyään. Kriisinhallintatehtäviin osallistuminen on yksi Puolustusvoimien lakisääteisistä tehtävistä.

Kapteeni Anna Puolakka on osallistunut koulutus- ja neuvonantotehtävissä Euroopan unionin vetämään EUTM Somalia -operaatioon. Hän kertoo, että rauhanturvaajien saama koulutus on Suomessa hyvin suunniteltua ja määrätietoista.

– Yleiset osaamisvaatimukset ovat korkeat. Koulutus valmistelee rauhanturvaajan Somalian kaltaisessa maassa toimimisen realiteeteille.

Puolakka on aina nähnyt kriisinhallinnan osana sotilaan ammattia ja on tyytyväinen päässeensä toimimaan rauhanturvaajana. Osallistuminen siihen on vapaaehtoista. Palveluksesta kertynyt kokemus parantaa Puolakan mukaan esimerkiksi kykyä toimia yhteistyössä erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa.

– Olen hyvin vahvasti plussan puolella kriisinhallintatehtävien suhteen. Suosittelen osallistumista kaikille, Puolakka kertoo.

Huonoksi puoleksi Puolakka toteaa pitkät ajanjaksot poissa kotoa. Rauhanturvaajan palvelussuhde kestää tyypillisesti ainakin kuusi kuukautta kerrallaan. Hän kuitenkin mainitsee, että suomalaisilla rauhanturvaajilla on hyvät palvelusehdot, joihin kuuluu palvelusvapaat.

Kriisinhallinnan tulevaisuus vaikeasti ennustettavissa

Komentajakapteeni Joonas Ahola Merivoimien esikunnasta selittää, että Suomen osallistuminen kriisinhallintaan tapahtuu useimmiten kansainvälisten organisaatioiden operaatioiden puitteissa. Keskeisimpiä tahoja rauhanturvaamisessa ovat Yhdistyneet kansakunnat, Euroopan unioni ja Nato.

– Toisaalta Suomi on osa kansainvälistä Isisin vastaista koalitiota, jossa selkeää emojärjestöä ei ole.

Ahola näkee huomattavaa hyötyä kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisessa. Liittoutuneena maana Suomen kansainvälisen yhteistyökyvyn jalostumisessa on etuja.

– Aina kun suoritetaan sotilaallista toimintaa sodan kaltaisissa olosuhteissa tai muuten kiristyneemmässä tilanteessa, parantuu osallistuneiden ihmisten ammattitaito, Ahola täsmentää.

Kriisinhallintatehtävissä on lisäksi se hyvä puoli, että omia joukkoja pääsee vertaamaan muiden maiden osastojen kanssa. Suomalaisten pätevyys on Aholan mukaan erinomaista.

Puolustusvoimien osallistuminen sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin pohjautuu poliittiseen päätöksentekoon. Nato-jäsenyyden myötä Ahola arvioi tulevien kriisinhallintatehtävien painotuksen mahdollisesti muuttuvan.

Myös muun muassa ilmastonmuutos voi merkitä erilaisten konfliktiriskien kasvua globaalisti.

– Toki tämän pohjalta ei vielä pysty suoraan sanomaan, mitä tulevaisuus tuo Suomelle mukanaan.
 
Tällä hetkellä Maavoimat ja Merivoimat osallistuvat globaaliin kriisinhallintaan. Tuorein kriisinhallintatehtävä sijoittuu Punaisellemerelle, missä alueellinen epävakaus johti EU:n EUNAVFOR Aspides -operaatio syntyyn viime helmikuussa.

Ulkoministeriö järjesti Helsingissä kriisinhallinta ja rauhanturvaamisteemaisen Kriisinhallinta NYT -tapahtuman keskiviikkona. Tilaisuuteen osallistuivat Puolustusvoimat, Puolustusministeriö sekä lukuisia muita järjestöjä.