Nato-jäsenyys haastaa Ahvenanmaan nykyaseman

Ahvenanmaan demilitarisointi herättää keskustelua Suomen Nato-jäsenyyden myötä.

Suomen maakunnista ehkä erityisin löytyy Itämereltä. Itsehallinnollinen Ahvenanmaa, jossa sotilaallisen läsnäolon sijaan luotetaan aseettomuuteen ja alueen neutraaliin asemaan. 

Nykymuotoinen Ahvenanmaan demilitarisointi ja neutraali asema sovittiin vuonna 1921 Suomen, Saksan, Tanskan, Ruotsin, Britannian, Ranskan, Italian, Latvian, Viron ja Puolan kesken. Lisäksi vuonna 1940 solmitulla Neuvostoliiton ja Suomen välisellä Moskovan Ahvenanmaa-sopimuksella myönnettiin Neuvostoliitolle oikeus valvoa aseettomuuden toteutumista saarella.

Ahvenanmaasta kirjan kirjoittaneen valtiotieteen tohtori Jukka Tarkan mukaan Suomen liittyessä Natoon tulee kysymys Ahvenanmaasta vääjäämättä esille.

– Demilitarisointisopimus määrää, että kunkin maan lipun alla purjehtivia sotalaivoja saa olla Ahvenanmaan vesillä vain yksi kerrallaan. Naton toiminnan tällainen rajoittaminen olisi suorastaan lapsellista, toteaa Tarkka.

Ahvenanmaan keskeinen sijainti Itämerellä tarkoittaa, että mahdollisessa kriisitilanteessa olisi sen hallinta Itämeren laivaliikenteen turvaamisen kannalta tärkeää. Suomi on sitoutunut puolustamaan Ahvenanmaata sotilaallisesti.

Vaikka Geneven sopimus kieltää sotavoimien liikkumisen Ahvenanmaalla, Suomi varautuu puolustamaan aseellisesti sen maa- ja merialuetta ja ilmatilaa. Ahvenanmaan tilanteeseen perehtynyt Tarkka nostaa esille varusmiehille tarjottavan koulutuksen tärkeyden.

– Etelä- ja Lounais-Suomessa toimivissa varuskunnissa annetaan varusmiehille sellaista koulutusta, jota voidaan käyttää Ahvenanmaan puolustukseen heti, jos sitä tarvitaan, ja joukkojen siirtoa sinne harjoitellaan säännöllisesti.

Valvontakomissiosta haamutaloksi

Vuoden 1940 sopimus antaa Venäjälle oikeuden valvoa aseettomuuden toteutumista Ahvenanmaalla. Neuvostoliitto perusti Maarianhaminan konsulaatin valvomaan sen pysymistä aseettomana.

Kylmän sodan aikana Ahvenanmaan konsulaatissa oli upseeriosasto, joka käytännössä varautui ottamaan komentoonsa saarille maihin nousevat neuvostojoukot.

Suomen varautuminen Itämeren puolustukseen Ruotsin ja Nato-maiden kanssa osoittaa Tarkan mielestä Venäjälle, että sen maihinnousuyritys Ahvenanmaalle olisi tuhoon tuomittu. 

– Venäjä on oivaltanut, että Suomen puolustus Ahvenanmaalla tulee olemaan merkittävä.
Suomen puolustuksen Tarkka tulkitsee Ahvenanmaalla niin vahvaksi, että se rajoittaa Venäjän toimintamahdollisuuksia siellä. Venäjän läsnäolo konsulaatissa henkilöstön osalta onkin ajan saatteessa vähentynyt merkittävästi.

Tarkka kuitenkin muistuttaa, että niin kauan kun vuoden 1940 sopimus on voimassa, Venäjällä on oikeus pitää konsulaatissa tiedustelu-upseereita. Tämä loukkaa Tarkan mukaan Suomen suvereniteettia.