Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomelle nousivat maanpuolustuskurssin avajaisten puheenaiheeksi

Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa puhutti Euroopan muuttunut turvallisuustilanne. Puolustusministeri Antti Kaikkonen sekä Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen kertasivat puheenvuorossaan lähikuukausien tapahtumia ja muistuttivat maanpuolustuskurssin tärkeydestä Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta.

Järjestyksessä 240. valtakunnallinen maanpuolustuskurssi avattiin juhlallisin menoin Säätytalolla. Tilaisuus käynnistyi Kaartin soittokunnan upeilla sävelillä ja puolustusministeri Antti Kaikkosen avajaispuheella. 

Kaikkosen mukaan viime syksynä Afganistanista alkanut maailmanlaajuinen turvallisuustilanteen muutos kiihtyy edelleen. Venäjän aloittama sota Ukrainassa on osa tätä  turvallisuustilanteen heikkenemistä. Nato-jäsenyys onkin tässä maailman tilanteessa Kaikkosen mukaan paras mahdollinen turva Suomelle. 

– Halusimme nostaa kynnystä vieraan vallan mahdolliselle hyökkäykselle ja Nato-jäsenyys oli tähän paras vaihtoehto, Kaikkonen totesi.

Järjestelmällistä varautumista mahdollisen Nato-jäsenyyden eteen on tehty aina 90-luvun puolivälistä lähtien. Suomi on tämän ansiosta nykypäivänä täysin Nato-yhteensopiva.

– Olemme kaikilta osin täysin Nato-yhteensopiva. Seuraavaksi täytyy vain laittaa töpseli seinään, Kaikkonen huikkasi. 

Jäsenyys tuo mukanaan joitakin uudistuksia muun muassa lainsäädäntöön ja tietoturvallisuuteen. Pääpiirteet säilyvät kuitenkin samana, esimerkiksi varusmiespalvelukseen jäsenyys ei tuo suuria muutoksia. Nato-operaatioissa on Kaikkosen mukaan määrä käyttää vain ammattisotilaita sekä vapaaehtoisia reserviläisiä.

– Nato-jäsenyys on suurin muutos Puolustusvoimille sitten sotien jälkeen. Asevelvollisuuteen ja kokonaispuolustukseen se ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi, Kaikkonen lausui. 

Kaikkosen mukaan kansainvälisessä harjoitustoiminnassa ollaan nyt palattu koronaa edeltäneelle tasolle. Kuva: Jesse Liitola

Suomi on valmiina täyttämään Naton vaatimukset 

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen kertasi tervehdyksessään vuoden tapahtumia aina Ukrainan sodasta Suomen Nato-jäsenyyden etenemiseen.

Kivisen mukaan tilanne Suomessa ja lähialueilla tulee Nato-jäsenyyden myötä sotilasstrategisesti muuttumaan. Kaikki Pohjoismaat ovat Suomen ja Ruotsin jäsenyyden myötä samassa puolustusliitossa ja yhteistyö Pohjolan maiden välillä tiivistyy. 

– Nato-jäsenyys lisää puolustuksemme ennaltaehkäisevää vaikutusta. Yhteistyö kansainvälisten kumppaniemme kanssa saa uusia mahdollisuuksia, mutta muistaa pitää, että vastaamme maamme puolustuksesta ensisijaisesti itse, Kivinen totesi.  

Jäsenyyden mukanaan tuomat velvollisuudet Suomi tulee Kivisen mukaan täyttämään. Ministerin puheeseen viitaten Kivinen muistutti Suomen olevan Naton vaatimusten kannalta jo nyt hyvissä asemissa. 

– Lopulliset muutokset tehdään, sitten kun Naton vaatimukset tähdentyvät meille jäsenyysprosessin edetessä, Kivinen valaisi. 

Maanpuolustuskurssi on tärkeä kohtaamispaikka yhteiskunnan päättäjille

Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi on neljä kertaa vuodessa järjestettävä kokonaisuus, johon kutsutaan yhteiskunnan kannalta keskeisiä toimijoita kuulemaan ajankohtaista tietoa Suomen kokonaisturvallisuudesta ja kriiseihin varautumisesta. Osallistujat ovat vaikuttajia niin sotilas- kuin myös siviilipuolelta.

Kurssin tavoitteena on kehittää kokonaisturvallisuutta siten, että yhteistoiminta kriisitilanteessa sujuu mahdollisimman mutkattomasti eri viranomaistahojen ja siviilipuolen toimijoiden välillä. Kaikkonen pitääkin tärkeänä, että kurssille kutsut osallistujat kantavat kortensa kekoon kokonaisturvallisuuden varmistamisen kannalta. 

– Kokonaisturvallisuudesta huolehditaan yhdessä. Siinä ovat esimerkiksi mukana elinkeinoelämä, viranomaiset sekä tavalliset kansalaiset. Jokainen kurssilainen tuo kurssille mukaan oman tärkeän panoksensa, Kaikkonen muistutti.