Nato-jäsenyyden hakeminen on demokratian voimannäyte

Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat sunnuntaina 15. toukokuuta, että Suomi hakee puolustusliitto Naton jäsenyyttä kuultuaan eduskuntaa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat päätöksestä tiedotustilaisuudessa, jossa oli mukana peräti 90 toimittajaa, joista noin puolet edustivat kansainvälisiä medioita muun muassa Yhdysvalloista, Kiinasta ja Ruotsista.

– Tämä on historiallinen päivä. Uusi aikakausi aukeaa, kertoi presidentti Niinistö.

– Haluan kiinnittää huomioita erityisesti siihen, miten kansanvalta Suomessa on toiminut. Tarkoitan suomalaisia ihmisiä mielipiteineen, poliittisia puolueita, hallitusta, eduskuntaa. Ne ovat yhdessä antaneet demokratian voimannäytteen. Syntyy suojattu Suomi osana vakaata, vahvaa ja vastuunsa tuntevaa pohjolaa, jatkoi Niinistö.

Suomi saa turvaa, mutta myös jakaa turvaa Itämeren alueella liittyessään Natoon. Niinistö painotti, että kun Suomen turvallisuus maksimoituu, se ei ole keneltäkään pois. 

– Turvallisuus ei ole nollasummapeliä.

Suomi on Nato-prosessinsa aikana tehnyt läheistä yhteistyötä Ruotsin kanssa, joka sekin aikoo liittyä puolustusliittoon samaan aikaan Suomen kanssa. Turvallisuustilanteen muuttumisen myötä turvallisuuspoliittinen keskustelu ja mahdollinen Natoon liittyminen tuli ajankohtaiseksi molemmissa valtioissa.

– Ruotsin asia on meidän asia, totesi presidentti Niinistö ruotsiksi viitaten keskinäiseen yhteistyöhön.

Jäsenyydelle on vankka tuki

Pääministeri Sanna Marin kertoi, että seuraavaksi valtioneuvosto päättää uuden selonteon lähettämisestä eduskunnalle, joka sisältää valtiojohdon myönteisen kannan Suomen Nato-jäsenyyteen. Eduskunta keskustelee kyseisestä selonteosta, ja mikäli eduskunta on samoilla linjoilla kuin valtioneuvosto, esittää valtioneuvosto tasavallan presidentille jäsenhakemuksen jättämistä.

– Päätöksemme on historiallinen. Kun eduskunta toivottavasti yhtyy valtioneuvoston ja presidentin kantaan, saa päätös mahdollisimman vahvan perustan, selvensi pääministeri Marin. 

– Ratkaisumme tuo varmuutta epävarmuuden keskelle. Se vahvistaa Pohjois-Eurooppaa, ja antaa uusia mahdollisuuksia myös pohjoismaiselle yhteistyölle, jatkoi Marin. 

Pääministeri Marin uskoo ja toivoo, että eduskunta keskustelee historiallisesta päätöksestä päättäväisesti ja vastuullisesti. Tänään 16. toukokuuta eduskunta käy lähetekeskustelun selonteosta. 

Pääministeri Sanna Marin näkee Suomen Nato-jäsenyyden positiivisena asiana, joka tuo varmuutta ja syventää pohjoiseurooppalaista turvallisuusyhteistyötä. Kuva: Leevi Karasti

Laajaa demokraattista prosessia on pidetty tärkeänä

Vaikka eduskunnan hyväksyntää ei vielä hakemusvaiheessa tarvita, niin eduskunta on kuitenkin vahvasti läsnä päätöksenteossa. Tämä johtuu pääosin päätöksen suuruusluokasta ja historiallisuudesta, jota voi verrata esimerkiksi Suomen EU-jäsenhakemukseen.

– Lopullinen päätös Suomen eduskunnassa tehdään ratifiointikierroksen jälkeen, ja päätös saattaa venyä ajallisesti. Olin jossain vaiheessa jopa vähän säikähtänyt, että entäpä jos päätös menee uusien eduskuntavaalien yli. Nyt toivottavasti tahti ripeytyy, arveli presidentti Niinistö.

Kun Nato-jäsenyydestä äänestetään lopullisesti, Niinistö korostaa, että jokainen päätöksentekijä tietää mistä äänestetään ja mitä oikeuksia, velvollisuuksia sekä mahdollisia hankaluuksia jäsenyys tuo. Tämän vuoksi eduskuntaa on osallistettu laajasti, sillä erityisesti valiokunnissa ja eduskuntatyössä käsitellään näitä asioita.

– Minusta on ikään kuin selkäytimestä nousevaa se, että totta kai tässä on koko kenttä mukana. Niin kuin totesin, tavalliset suomalaiset ovat olleet kaikkein aktiivisimpia mielipiteineen, Niinistö täsmensi.

Presidentti Sauli Niinistö pitää tärkeänä, että Nato-jäsenyydelle on vahva eduskunnan ja kansakunnan tuki. Kuva: Leevi Karasti

Suomen Nato-aikeet aiheuttavat myös purnausta

Presidentti Niinistö soitti vähän aikaa sitten Venäjän presidentille Vladimir Putinille ja kertoi Suomen aikeista liittyä puolustusliitto Natoon. 

– Minä tai Suomi ei ole mikään livahtelija, joka häipyy hiljaa nurkan taakse. On parempi sanoa suoraan, mitä muutoinkin on sanottu, näpäytti Niinistö.

Presidentin mukaan puhelu oli sävyltään varsin rauhallinen ja toteava. Niinistö totesi, että Suomen jäsenhakemuksesta on päätetty, johon Putin totesi, että päätös on virhe. Jo jonkin aikaa Niinistö on ollut sitä mieltä, että sotaoperaatiota Venäjän puolelta ei ole tulossa ja kyseisen puhelun jälkeen hän on vankemmin sitä mieltä.

– Kun turvallisuudesta puhutaan, niin kannattaa aina muistaa, että kokonaisvalppaus on tärkeää, muistutti presidentti. 

Presidentti Putinin reaktiot Niinistön toteamukseen olivat poikkeuksellisen lievät, mutta Niinistö uskoo tämän johtuvan siitä, että Venäjällä uskotaan Suomen jäsenyysprosessin olevan jo hyvin pitkällä – päätöstä vaille valmis. Voi myös olla, että Venäjällä ei haluta käsitellä Suomen Natoon liittymistä.

– Voi olla kolmaskin motiivi, että he aidosti suhtautuvat näin, toivottavasti, arveli Niinistö.

Nato-maa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ei myöskään näe Suomen Nato-jäsenyyttä positiivisen asiana. Kuitenkin Turkin viestit ovat olleet ristiriitaisia, sillä Erdoğan soitti Niinistölle kuukausi sitten ja kertoi suhtautuvansa myönteisesti Suomen Nato-jäsenyydelle. Niinistö on kuitenkin valmis puhumaan Turkin presidentin kanssa ja selvittämään asiat.

– Tarvitsemme nyt selvän vastauksen Turkilta, ja olen valmis keskustelemaan presidentti Erdoğanin kanssa ongelmista, jotka hän on tuonut esille, Niinistö totesi englanniksi. 

Pääministeri Sanna Marin toivoo, että ratifiointiprosessi olisi lyhyt ja kitkaton, jonka vuoksi valtiojohto on jo käynyt keskusteluja Natoon kuuluvien maiden kanssa. Keskusteluja jatketaan vielä, ja tavoitteena on varmistaa, että Suomen jäsenyydelle ei ole esteitä.

– Ei ole vielä ollut minkäänlaisia merkkejä Natossa siitä, että Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyys olisi ongelma. Teemme kuitenkin läheistä yhteistyötä Naton kanssa ja olemme valmiita keskustelemaan Suomen Nato-jäsenyyden tuomista kysymyksistä. En usko, että mitään ongelmia tulee, mutta meidän intressimme on, että jäsenprosessi olisi nopea, laskeskeli pääministeri Marin englanniksi.