Narrow Waters 25 toi saksalaislaivan Suomenlahdelle – "Kapeat vedet ovat meille haaste, joten haluamme harjoitella täällä"

Venäjän lisääntynyt sotilaallinen läsnäolo jännitteisellä Itämerellä ei ole vaikuttanut harjoituksen kulkuun.

Miinantorjunta-alus Vahterpää ottaa edellään lipuvan laivan kiinni. Edellä olevasta aluksesta putoaa musta putki. Se otetaan koukulla kiinni ja kiinnitetään Vahterpäähän. Sota-aluksen komentosillan vieressä punataustainen keltaristilippu nousee vaijerinsa yläosaan. Tankkaus voi alkaa. 

Tankkauksen merellä mahdollistaa saksalainen huoltoalus FGS Mosel. Satametrinen Mosel on huomattavasti suurempi kuin Suomen Merivoimien nykyiset suurimmat alukset, joskin ensi keväänä Puolustusvoimille luovutettava ensimmäinen Pohjanmaa-luokan alus on sitä suurempi. 

Tankkausprosessin aikana alukset pitävät saman vauhdin yli puolen tunnin ajan. Kuva: Eetu Kolehmainen

Tänään Vahterpäähän tankataan 15 000 litraa polttoainetta. Noin puolen tunnin mittainen prosessi ei juuri näy FGS Moselin säiliöissä. Sen kapasiteetti on jopa 700 000 litraa. Mosel kykenee tarvittaessa tankkaamaan neljää eri alusta sekä yhtä helikopteria samanaikaisesti. Sen helikopterialusta mahtuu jopa 20-metrinen NH90-kuljetuskopteri. 

Pohjois-Saksan Kielissä kotisatamaansa pitävä Mosel kykenee seilaamaan jopa neljä viikkoa omin voimin ja on toiminut välimerellä. Silti se on tuotu Suomeen harjoittelemaan. Mikä tekee pohjoisen Itämeren vesistä kiinnostavan harjoittelupaikan tällaiselle alukselle?

– Saaristo on täysin uudenlainen maantieteellinen ympäristö verrattuna kotialueeseemme. Kapeat vedet ovat meille haaste, joten haluamme harjoitella täällä. Meidän täytyy totutella tähän, pohtii FGS Moselin kakkosmiehenä toimiva ensimmäinen upseeri, joka pysyy nimettömänä operaatioturvallisuuden säilyttämiseksi. 

Harjoituksen aikana kolmen liittolaismaan sotilaat ja alukset ovat päässeet tutustumaan Suomen ainutlaatuisiin aluevesiin. Kuva: Eetu Kolehmainen

Suomen kapeikkojen ja saaristojen värittämät aluevedet ovat hyvä harjoitusalue suurempien laivojen miehistöille. Harjoitustoiminnalla voi olla väliä myös hallinnollisesta näkökulmasta.

– Saksassa on sääntöjä, miten kapeikoissa kuuluu toimia. Ehkä huomaamme täällä pitkään ollessamme, että joitain niistä pitää muuttaa, ensimmäinen upseeri pohtii.

Saksalaiset pääsevät myös harjoittelemaan navigointia saaristossa. Normaalisti Mosel navigoi GPS-paikantimien avulla. Suomen saaristovesissä miehistö pääsee kuitenkin navigoimaan ilman GPS-järjestelmiä.

Merivoimien kevään pääsotaharjoitus pidetään jännitteisenä aikana

Narrow Waters 25 kestää viikon ja pitää sisällään paljon erilaista toimintaa. Mukana on yhteensä noin 2 700 suomalaista, ruotsalaista, saksalaista ja virolaista sotilasta sekä Saksan ja Ruotsin aluksia. Viikon aikana harjoitellaan muun muassa joukkojen liikuttelua rannikolla ja saaristossa, meriyhteyksien suojausta, ilmatorjuntaa ja kansainvälistä huoltoa.

Merivoimien operaatiopäällikkö, kommodori Marko Laaksonen pohtii merellisen huollon tarjoamia mahdollisuuksia ja tulevaisuudenkuvaa. Liittoutumattomuuden aikana ajateltiin, että alukset voi aina ajaa omilta vesiltä maihin täydennyksiä varten. 

Nyt kuitenkin harjoitellaan tapoja, joilla taistelualusten läsnäoloa voidaan pidentää pitämällä niitä merellä kauemmin. Merellinen huolto on vain yksi näistä tavoista.

– Meillä on Itämerellä systeemi, jossa suomalainen alus voi mennä hakemaan huoltoa esimerkiksi Tallinnaan, Ruotsiin tai Saksaan ja päinvastoin. Järjestelmä on suhteellisen uusi ja vaatii jonkin verran kehittämistä, että kaikki toimii ja meillä on yhteensopivia järjestelmiä. Tämä tuo kustannustehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta logistiikkaan.

"Itämeri on tällä hetkellä yksi tapahtumien polttopisteistä, minkä vuoksi liittolaiset haluavat tulla tänne harjoittelemaan", toteaa kommodori Marko Laaksonen. Kuva: Eetu Kolehmainen

Narrow Waters 25 järjestetään aikana, jolloin Itämeren turvallisuustilanne on noussut otsikoihin muun muassa Venäjän varjolaivaston ja hämärissä oloissa tapahtuneiden kaapelirikkojen vuoksi.

Kommodori Marko Laaksosen mukaan Venäjä on viime aikoina lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Suomenlahdella, mitä Suomen viranomaiset aktiivisesti seuraavat. Venäjän toiminta ei kuitenkaan ole vaikuttanut Narrow Watersin suunnitteluun tai läpivientiin.

– Näemme, että Venäjän toiminta Suomenlahdella ei kohdistu suoraan Suomea vastaan, vaan kyse on siitä, että he haluavat suojella kriittisiä merikuljetuksiaan.