Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Camilla Valtanen

Kuvassa Hanssin-Jukka.

Hanssin-Jukkaa pääsee ihastelemaan lähietäisyydeltä.

Nämä siivet ovat nähneet kaiken

Jenny Myllynen

Tuuloksen pienessä kylässä on esillä lentokone, joka on viimein ansainnut arvokkaat eläkepäivänsä. Siivet ovat nähneet monet mantereet, kommellukset ja jopa talvi- ja jatkosodan.

Hämeenlinnassa sijaitsevan kauppakeskus Tuulosen sisällä komeilee harvinaislaatuinen pala ilmailuhistoriaa. Suurien lasiseinien koristamassa hangaarissa on esillä vuonna 1935 ensilentonsa kokenut museokone Douglas DC-2, suomalaisille tutummin Hanssin-Jukka. 

– Kyseessä on onnistunut ja merkityksellinen konemalli, joka tarjosi käyttäjilleen lämmitetyn ja äänieristetyn matkustamon sekä lentoemännät ja stuertit. Konetyyppi mullisti siviili-ilmailun, kertoo Hanssin-Jukan Perinneyhdistys ry puheenjohtaja, komentaja evp. Kimmo Salomaa

DC-2 konetyypin valmistusmäärä jäi pieneksi verrattuna sen isoveljeen DC-3 konetyyppiin, jota voidaan pitää yhtenä tunnetuimmista lentokoneista. DC-3 konetyypin koneita lentelee edelleen ilmatiloissa. Salomaa muistelee, että DC-2 tyypin koneita on tallessa kahdeksan kappaletta, joista vain yksi on lentokuntoinen. 

– DC-2 koneita valmistettiin noin 200 kappaletta. Euroopassa koneita on tällä hetkellä kaksi pilkku kolme kappaletta, Salomaa näpäyttää. 

Salomaa tietää koneiden olinpaikat, ja vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. Alankomaissa on yksi lentokuntoinen kone. Suomessa on täysin museokunnostettu Hanssin-Jukka ja Tikkakoskella Suomen Ilmavoimamuseolla on kone nimeltään Pikku-Lassi. 

– Pikku-Lassi luovutti osia Hanssin-Jukan entisöintiin, ja siitä on jäljellä enää vain ulkokuori. Joten alkuperäisestä koneesta on jäljellä noin 15 prosenttia, hän nauraa.
 

Kimmo Salomaa kertoo hangaarin pyörittämisen olleen antoisaa.

Laiskanpulskeasta matkustajakoneesta pommittajaksi

Hanssin-Jukan tarina alkaa Douglasin Kalifornian tehtaalta. Kone luovutettiin valmistumisensa jälkeen Alankomaiden kuninkaalliselle lentoyhtiö KLM:lle, jossa se palveli matkustajakoneena "De Haan" eli "kukko" -nimisenä. Kone lensi tuolloin maailman pisintä reittilentoa ja keräsi kunnioitettavan määrän lentotunteja. 

Kone päätyi lopulta Ruotsin kautta Suomeen. Ruotsalaiset halusivat auttaa keräyksellään itäistä naapuriaan Suomea, sillä sodan koskettaessa tulisi Suomen suojautua omalta itäiseltä naapuriltaan. Operaation vetäjänä toimi ruotsalainen kreivi Carl Gustav von Rosen. Saabin tehtaalla Ruotsissa kone muutettiin pommikoneeksi. 

– Keskisiiven alle tuli ripustimet neljälle 100 kilon lentopommille ja kahdelle 250 kilon lentopommille. Lentokonewc:n kohdalle takarunkoon asennettiin pommienpudotuskasetti, johon asetettiin pommeja esimerkiksi valaisua varten. Pommitustähtäin asennettiin nokkaan peitelevyn kohdalle, Salomaa tietää. 

Ilmavoimat vastusti koneen pommikoneeksi rakentamista. Taustalla oli sekä hyviä että huonoja kokemuksia, ja tulevaan suunnitelmaan suhtauduttiin epäröiden. 

– Tavallaan tiedettiin, ettei tämmöisestä laiskanpunkeasta matkustajakoneesta saada kunnollista pommikonetta, mutta pommituslaitteistot kuitenkin asennettiin, Salomaa toteaa. 

Öisen taivaan halki kohti nukkuvaa vihollista

Hanssin-Jukalla tehtiin pommituslento talvisodan loppuvaiheessa vuonna 1940, kun lentokone oli saapunut Ruotsista Suomeen. Maaliskuun ensimmäisenä päivänä suomalainen miehistö lähti kohti neuvostoliittolaisten eteen työnnettyä korpikenttää. 

– Homma meni plörinäksi. Ensimmäisen lähestymisen aikana venäläiset nukkuivat, eivätkä huomanneet mitään, Salomaa valaisee. 

Koskaan ei selvinnyt tuliko pommituksella tuloksia. Pommituksen aikana yksi pommi jäi kiinnikkeisiinsä kiinni. Päätös uudesta lähestymisestä tehtiin, mutta vihollisen ilmatorjunta oli jo herännyt ja taivas oli kranaatteja täynnä. Epäonnistunutta pommitusta koskettivat vielä uudetkin vastoinkäymiset kun koneen moottori syttyi tuleen. 

– Silloin ajateltiin, että peli oli siinä. Nyt meihin osui, Salomaa huokaisee. 

Tilanne ei ollut kuitenkaan kuolemantuomio. Moottoriöljyt olivat valuneet ulos ja sytyttäneet palon. 

– Tässä tilanteessa päästiin testaamaan lentokoneen kykyjä. Lennettiin yhdellä moottorilla ja samalla kokeiltiin ohjaamosta kaukolaukaistavaa sammutinta paloon, hän täydentää. 

Pommituslennon jälkeen Hanssin-Jukasta tuli Ilmavoimien suuren luokan kuljetuskone, ja sen päälentäjäksi valikoitui suomalainen lentomestari Kaarlo Väänänen. Pommitarvikkeet purettiin. Niitä on jälkikäteen yritetty etsiä, mutta historia näyttää nielaisseensa ne syövereihinsä. 

Viimeisestä lennosta kahvikupilliseen

Vuonna 1949 Hanssin-Jukka peruskorjattiin. Lentokonetehdas antoi silloin koneelle purkutuomion, mutta suomalaisella sisulla ja periksiantamattomuudella se kursittiin kokoon. 

Koneessa oli sodan aiheuttamia laajoja vaurioita ja se oli kulunut pahoin. Muun muassa laskuteline petti kerran kentällä, jolloin koko oikean puolen siipi ja moottori kyntivät antaumuksella kentän pintaa. 

– Sanottakoon näin, kun Suomella ei muuta ollut, niin kerta toisensa jälkeen kone korjattiin. Koko ajan on menty tuurilla eteenpäin, Salomaa tuumii. 

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1955 kone nökötti hylättynä lentokentän reunalla romutuspäätöstään odottaen. Silloin eteen tuli tilanne, jossa Hanssin-Jukan siipien varaan laskettiin ihmishenki. 

- Utin lentotukikohdassa työskennelleen taisteluohjaajan puoliso tarvitsi kiireellistä hoitoa, ja maanteitse tapahtuva siirto Helsinkiin ei onnistunut. Vanha poika Hanssin-Jukka hoiti homman ja lentoura päättyi hienoon hengenpelastuslentoon, Salomaa paljastaa. 

Koneesta oltiin miltei valmistamassa säilykepurkkeja, kun hämeenlinnalainen kivääriammunnan maailmanmestari, pommituslentäjä ja lentomestari evp. Osmo Rantala päätti hankkia Hanssin-Jukan urheiluseuran varainkeruuta varten. Hanssin-Jukka muutettiin kahvilaksi, ja tuotoilla tuettiin juniorivalmennusta. 

Elokuussa 1959 vietettiin myöhemmin Hämeenlinnan maamerkiksi muotoutuneen lentokonekahvilan avajaisia. Kahvila palveli herkuttelijoita aina vuoteen 1979 asti. 

– Hanssin-Jukasta tuli tuolloin Suomen tunnetuin lentokone. Lentäminen oli tuohon aikaan tavallisille pulliaisille tuntematonta, sillä piti odottaa Kalevi Keihäsen aikakauteen saakka. Kone toi lentämisen lähemmäksi suomalaisia, hän lausahtaa.

Täysin luontoäidin armoilla olleen koneen tarina näytti viimein olleen lopussaan kahvilatoiminnan loputtua, sillä sen perään ei hetkeen kysellyt kukaan. 

Hangaarin näyttely on laajentunut aurinkoiselle pihamaalle asti.

Avioliitot tauolle ja lentokone kuntoon 

Kone odotti tarinansa loppua miltei 30 vuoden ajan. Hanssin-Jukka oli osiltaan täydellinen, mutta pahoin rapistunut. Ilmasotakoulun kilta tarttui toimeen ja entisöi koneen takaisin loistoonsa. 

– Kun projektiin ryhdyttiin, monet sanoivat että nyt menee avioliitot katkolle. Siellä tiedettiin millaiseen urakkaan oltiin ryhtymässä, kun aikaisempia entisöintiprojekteja oli takana. 

Luonetjärveltä ei paikkaa koneelle näyttänyt löytyvän, jolloin muutaman mutkan kautta kone saapui kauppakeskus Tuuloseen Kanta-Hämeeseen. 

– Kesällä 2015 taistelimme koneen kuljetuksen kanssa, jonka Puolustusvoimat lopulta hoiti onnistuneesti. Kun kone oli paikoillaan, tuli tunne, että poika on saapunut kotiin, Salomaa iloitsee. 

Nyt kone seisoo ylväänä hangaarissa, tai Salomaan sanoin suurvitriinissä, jonne yleisö pääsee ihastelemaan konetta maksutta. 

Yhdistys sai niin sanotuksi joululahjaksi vuonna 2020 suihkuharjoituskone BAe Hawk Mk.51 rungon, jota on mahdollista päästä tutkimaan hangaarissa. Hanssin-Jukan ympärille rakentunut näyttely pitää sisällään myös niin sanotun neljän presidentin helikopterin, joka oli mukana autolautta Estonian pelastustöissä. 

– Kekkonen, Koivisto, Ahtisaari ja Halonen. He kaikki ehtivät kopterin kyydissä olla, Niinistö ei aivan ehtinyt, sillä kopteri poistui taivaalta vuonna 2007, Salomaa sanoo.