Näkymättömästä näkyvää

Puolustusvoimien uudet valonvahvistimet muodostavat muiden pimeätaisteluvälineiden kanssa kokonaisuuden, joka paljastaa vihollisen yön pimeydestä ja mahdollistaa tilanteenmukaisen toiminnan kaikissa valaistusolosuhteissa.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on lokakuussa valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tekemään sopimuksen kotimaisten pimeänäkö- ja maalinpaikannuslaitteiden hankkimisesta.

Sopimus kattaa valonvahvistinten ja lasertähtäimien sekä maalinpaikannuslaitteiden hankinnan suomalaiselta Senop Oy:ltä. Hankinnan kokonaisarvo on noin 13 miljoonaa euroa ja siihen sisältyy lisähankintavaraus enimmäisarvoltaan noin 209 miljoonaa euroa.

Jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi Maavoimien esikunnasta pitää hankintaa suurena harppauksena, joka parantaa merkittävästi joukkojen suorituskykyä.

– Pimeätaisteluvälineiden uudistushankkeessa on kyetty rakentamaan järjestelmäkokonaisuus, joka nostaa jalkaväkitaistelijoiden suorituskyvyn sellaiselle tasolle, jolla ei ole koskaan aikaisemmin oltu, Peltoniemi avaa.

– Nyt hankittavat laitteet ovat kokonaan uuden sukupolven välineitä, jossa korostuu keveys, hyvä kuvanlaatu ja yhteensopivuus. Esimerkiksi uusi valonvahvistin on komposiittirakenteinen – eli se on kevyt – ja siinä on hyödynnetty uudenlaista asfääriteknologiaa. 

Minä hänen valossansa vaelsin pimeyden halki

Valonvahvistin on laite, joka nimensä mukaisesti vahvistaa olemassa olevaa valoa. Valonvahvistimen toiminta perustuu muun muassa valosähköilmiöön, jonka selittämisestä Albert Einstein sai fysiikan Nobel-palkinnon vuonna 1921. 

Yleisellä tasolla – ja yksinkertaistaen – laite perustuu valosähköiseen ilmiöön, jossa valoa eli fotoneja muutetaan sähkövirraksi. Sähkövirtaa, eli elektroneja, monistetaan ja vahvistetaan mikrokanavalevyn ja jännitteen avulla. Vahvistettu elektronivirta törmäytetään fosfori-ikkunaan, johon muodostetaan ihmissilmälle näkyvä kuva. Fosforin tyypistä riippuen näkyvä kuva on yleensä joko viher- tai mustavalkoinen.

Maalinpaikannuslaite taasen hyödyntää näkyvää aallonpituutta optisella päiväkanavalla sekä IR-aluetta lämpökameralla.

Valonvahvistin kiinnitetään taistelijan kypärään sovittimella, ja yhdessä nykyisten punapistetähtäimien sekä uusien lasertähtäimen kanssa se mahdollistaa täysimääräisen taistelutoiminnan, vaikka valo olisikin vähissä. 

Lasertähtäimiä on kahdenlaisia: taistelijan laser on yksinkertainen, silmäturvallinen laite, jota voidaan käyttää silloin, kun punapistetähtäin ei ole soveltuvin tähtäin. Johtajan laser sisältää enemmän ominaisuuksia, kuten sekä näkyvän että ihmissilmälle näkymättömän infrapuna-alueen voimakkaan tähtäyslaserin. Laite soveltuu sekä tähtäämiseen, valaisuun että maalinosoitukseen muille taistelijoille. Näin uudet pimeätaisteluvälineet pelaavat yhteen.

– Valonvahvistin on toki yksittäisenä laitteenakin mielenkiintoinen, mutta etupäässä se on osa suurempaa suorituskykykokonaisuutta, joka mahdollistaa tilanteenmukaisen toiminnan kaikissa valaistusolosuhteissa, Peltoniemi painottaa.

Valonvahvistimet muuttavat normaalisti näkymättömän säteilyn ihmissilmälle näkyväksi valoksi. (Kuva: Senop Oy)

Yön uhka karkoitettu on jo pois

Tosiaan: Peltoniemi haluaa muistuttaa, että valonvahvistimet ovat vain yksi palanen jalkaväen taisteluvälineiden uudistuksessa. Hankkeeseen liittyy myös esimerkiksi “Taistelijan valot” -kokonaisuus, josta puolustusministeriö kertoi tiedotteessaan 9. marraskuuta.

Taistelijan valoihin kuuluu asevaloja, kypärävaloja ja omatunnistevilkkuja. Asevalo tukee liikkumista sekä tulitoimintaa, ja kypärävalo mahdollistaa esimerkiksi kartan lukemisen pimeässä; omatunnistevilkku kohentaa palvelusturvallisuutta sekä toimii esimerkiksi omien joukkojen tunnistusvälineenä. 

Myös nämä laitteet ovat – muiden pimeätaisteluvälineiden ohella – avainasemassa paitsi sodanajan valmiuden myös koulutuksen kehittämisessä.

– Pimeätaisteluvälineitä on toki aikaisemminkin ollut: yksittäisiä laitteita, joiden avulla on voitu valvoa alueita tai käyttää tiettyjä aseita. Nyt meillä on kuitenkin mahdollisuus varustaa koko joukko tilanteenmukaisilla välineillä, mikä eittämättä vaikuttaa siihen, millaisia tehtäviä esimerkiksi jääkärikomppania voi toteuttaa pimeässä ja miten tulemme kehittämään taistelutekniikkaa ja koulutusta, Peltoniemi korostaa. 

Lähtökohta on, että eri asevoimien kärkijoukot on varustettu pimeätaisteluvälineillä. 

– Tällaisilla laitteilla, jotka käytännössä muuttavat yöolosuhteet normaaleiksi päiväolosuhteiksi, tavoitellaan suhteellista etua. Mikäli toisella puolella on tällaiset välineet ja toisella ei, ei tarvitse kauaa miettiä, miten taistelussa käy. Kun operaatiot kyetään valmistelemaan vastapuolen näkymättömissä, voidaan hyödyntää yllätyksellisyyttä ja kääntää Suomen haastavat pimeäolosuhteet omaksi vahvuudeksi. Uuden sukupolven välineet ja hyvä koulutus: se on taktisella tasolla varsinainen suorituskykyloikka. 

– Lisäksi on merkillepantavaa, että laitteet on kehitetty Suomessa ja nimenomaan suomalaisiin olosuhteisiin yhdessä Puolustusvoimien kanssa ja yhtenä järjestelmäkokonaisuutena. Kotimaisuus lisää huoltovarmuutta ja parantaa laitteiden kunnossapitoa, kun laitteiden huoltokierto sekä tuotanto voidaan toteuttaa Suomessa.
 

Maalinpaikannus-/ valvontasensori MPL21 sisältää muun muassa lämpökameran, laseretäisyysmittarin, laserosoittimen ja GNSS -sateliittipaikannusjärjestelmän. (Kuva: Senop Oy/Eetu Raitanen)