Naisten palveluksessa kokemiin ongelmiin haetaan ratkaisuja

Varusmiespalvelusta suorittavat naiset kokevat palveluksessaan ulkupuolisuuden ja riittämättömyyden tunnetta, Kaisa-Maria Tölli kertoo.

Kasvatustieteen tohtori Kaisa-Maria Tölli on toiminut aktiivisesti maanpuolustuksen parissa. Reservin luutnantti on muun muassa väitellyt lottien selviytymisestä sodassa, toiminut tutkijana puolustusvoimissa ja kriisinhallintatehtävissä Kosovossa. Nyt hän pyrkii määrätietoisesti parantamaan naisten asemaa varusmiespalveluksessa tuoreella Häiriö! Nainen intissä -tietokirjallaan.

Naisten erilaiseen kohteluun liittyvät ongelmat ilmenevät jo ennen palvelusta. Esimerkiksi kutsuntakirjeen muodossa saatava tieto varusmiespalvelukselta jää naisilta pimentoon.

– Miehet saavat kutsuntakirjeen kotiin, kun naisikäluokka jää ilman tietoa osallistumismahdollisuuksista. Tietoa on niin vähän, että palveluksen suorittaneista naisista välittyy kovin stereotypinen kuva. Moni ajattelee, että intissä pärjää vain huippukuntoinen, turvallisuusalalle pyrkivä erätaitoinen nainen, Tölli kuvailee.

Kirjassaan Tölli esittää toimenpiteitä toimintakulttuurin muuttamiseksi. Näihin lukeutuvat esimerkiksi naisten palvelusta koskettavan tiedon lisääminen, naisten korotetusta päivärahasta luopuminen, kutsuntojen kehittäminen ja naisten motivoiminen sotilasuralle. Hän uskoo myös naisten ja miesten erillisten tupien lisäävän eriarvoisuutta varuskunnassa.

– Usein naisten tuvat ovat eri kerroksissa, joka aiheuttaa sen, että naiset etääntyvät sodan ajan joukoistaan. Naisten ollessa erillään, ei kaikki tietokaan kulje heille asti. Joukon yhteishengen perusta rakennetaan tuvissa, joten naisille käy helposti niin, että heistä tulee oma joukkonsa. Muissa pohjoismaissa yhteistuvat ovat jo käytössä ja niistä kokemukset ovat hyviä, jopa seksuaalista häirintää vähentäviä.

Tölli korostaa, ettei syytä näistä ongelmista puolustusvoimia vaan lainsäädäntöä. Naisten tulee lain mukaan asevelvollisia vasta 45 päivän kuluttua siitä hetkestä, kun vapaaehtoisesti palvelukseen astunut nainen on aloittanut palveluksensa. Tölli esittääkin kirjassaan koeajasta luopumista naisten aseman parantamiseksi.

– Naiset kokevat vapaaehtoisina olevansa ylimääräisiä ja ulkopuolisia. Vaikka naisista tulee lain mukaan tasavertaisesti asevelvollisia koeajan jälkeen, kohdellaan hetä vapaaehtoisina koko palveluksen ajan.

Hänen mukaansa naiset kuitenkin kokevat että palvelus antaa uudenlaista rohkeutta ja esiintymis- sekä johtamistaitoja.

– Suurimmalle osalle naisista intti on paikka, jossa itsetunto ja maanpuolustustahto kasvaa, mutta vasta sen jälkeisenä aikana. Yhteiskunta arvostaa pitkälle sitä panosta, minkä naiset ovat vapaaehtoisella osallistumisella maanpuolustukseen tehneet.

– Naiset kertovat varusmiespalveluksen suorittamisella olleen hyötyä työelämässä. Se avaa uusia uramahdollisuuksia, sillä esimerkiksi rauhanturvatehtäviin on vaikea päästä ilman suoritettua palvelusta, hän kertoo.