Naisten asepalvelus tullut kiinteäksi osaksi maanpuolustusta

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus täytti tänä vuonna 25 vuotta, ja jo yli 10 000 naista on koulutettu reserviin. Vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneiden naisten trendi on ollut jo useamman vuoden nouseva.

Syksyllä I/20-saapumiserän yhdeksän kuukautta palvelleiden varusmiesten kotiuduttua 16.9. Puolustusvoimat ylitti 10 000 reserviin koulutetun vapaaehtoisen naisen rajapyykin. Valmistelut naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen tehtiin Elisabeth Rehnin puolustusministerikaudella 1990–1994. Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta astui voimaa 1. huhtikuuta 1995, ja ensimmäiset naiset aloittivat palveluksensa samana vuonna elokuun 16. päivä.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen on julkisuudessa kertonut, että Puolustusvoimien tavoitteena on kouluttaa vuosittain 2 000 vapaaehtoista naista. Viime vuonna määrä oli 840.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajan, eversti Jukka Nurmen mukaan avain tähän on viestinnän ja maanpuolustukseen liittyvän tietoisuuden kehittäminen. Tätä varten Puolustusvoimat hänen mukaansa paitsi kehittävät olemassa olevia kanavia myös muun muassa luovat kokonaan uutta Oma intti -palvelua. Hän myös kertoo, että nykyinen majoituskapasiteetti riittää.

Nurmen mukaan tulevina vuosina Puolustusvoimat tulee myös kehittämään asevelvollisten valintajärjestelmää edelleen etenkin ennakoinnin suhteen. Hänen mukaansa on tärkeintä löytää oikealle henkilölle oikea tehtävä. Varusmiespalveluksessa kaikki tehtävät ovat sukupuolesta riippumatta avoimena.

– Varusmiespalveluksessa vaihtoehtoisia tehtäviä riittää reilut 600 – kaikille löytyy sopiva tehtävä, Nurmi muistuttaa.

Nurmi valaisee vapaaehtoisten naisten palvelusmotivaation ja maanpuolustustahdon olevan kyselyissä miehiä korkeampi, ja he suhtautuvat myönteisemmin myös varusmiesaikaan ja johtajakoulutukseen kokonaisuutena. Loppukyselyn mukaan naisten ja miesten toimintakyvyssäkään ei ole eroja.

Naiset kuitenkin kokevat palveluksessa miehiä useammin epäasiallista käytöstä, Nurmi huomauttaa. Puolustusvoimat on Nurmen mukaan ryhtynyt toimenpiteisiin asian korjaamiseksi, ja esimerkiksi Koulutus 2020 -ohjelmassa varusmiesten toimintakykyyn ja ryhmäkiinteyteen on kiinnitetty erityistä huomiota.

Toimintakyky ja ryhmäkiinteys vaikuttavat myös osaltaan tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen palveluksessa. Esimiehillä sekä vertaisilla varusmiehillä on välitön velvollisuus puuttua epäasialliseen käytökseen, mikä myös koulutetaan jokaiselle varusmiehelle.

– Puolustusvoimissa on nollatoleranssi simputusta, kiusaamista ja häirintää kohtaan, Nurmi terävöittää.

Kersantti Koivu ja kaartinjääkäri Myllymäki suorittavat vapaaehtoista asepalvelusta Helsingissä Kaartin jääkärirykmentissä.

Urahaaveita ja kokemusten hakua

Koulutuskulttuuri on 25 vuodessa muuttunut. Vapaaehtoisen asepalveluksen ensimetreillä nainen armeijassa oli vielä uutta ja ihmeellistä, mutta nykyään se on arkipäivää. Nurmi tekee selväksi, että nykyisin varusmiespalveluksessa sukupuolirooleilla on entistä pienempi merkitys ja jokainen on ensisijaisesti sotilas eikä nainen tai mies.

Näin kokevat myös Helsingissä Kaartin jääkärirykmentissä Kuljetuskomppaniassa palvelusta suorittavat kersantti Inka Koivu ja kaartinjääkäri Riina Myllymäki, jotka eivät itse ole kokeneet sukupuolensa vaikuttavan asepalveluksen suorittamiseen.

Suurin syy Koivulle hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen oli tulevaisuuden urahaaveet: hän harkitsi ennen armeijaa hakevansa Maanpuolustuskorkeakouluun. Päätökseen vaikuttivat myös maanpuolustustahto ja halu saada uusia kokemuksia.

– Ajattelin, että tämä voisi olla itselleni sopiva ympäristö toimia ja että voisin sopeutua hyvin tänne, Koivu erittelee.

Myllymäki taas sanoo hakeneensa vapaaehtoiseen asepalvelukseen, koska ei vielä toisen asteen opintojen jälkeen tiennyt, mihin haluaisi jatkaa, ja halusi kokea varusmiespalveluksen. Hän kertoo astuneensa palvelukseen avoimin mieli ja odottaneensa palvelukselta ainakin uusiin ihmisiin tutustumista.

Erityistä varusmiespalveluksessa Myllymäen mukaan on, että se on mahdollisesti peruskoulun jälkeen ainoa paikka, jossa kaikki tekevät samalla tavalla samoja asioita ja lähtevät liikkeelle samalta viivalta. Myös tiimityötaidot kehittyvät.

– Pitää pystyä ryhmänä työskentelemään myös sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa ei ehkä normaalisti olisi missään tekemisissä, Myllymäki avaa.

Tänä vuonna aloitettu yhteismajoituskokeilu, jossa kokeiluun suostuvat naiset ja miehet voidaan palveluksessa majoittaa samoihin tupiin. Vaikka kokeilua on joka saapumiserän myötä laajennettu, Kaartin jääkärirykmentissä naiset ja miehet majoittuvat yhä erillisissä tuvissa.

Erilliset tuvat Koivu ja Myllymäki nostivat suurimmaksi eroksi naisten ja miesten välillä palveluksessa. He molemmat kertoivat, että olisivat kokeiluun osallistuneet, jos mahdollisuus olisi annettu. Heidän mukaansa tuvassa sukupuolella ei ole niinkään merkitystä, vaan tuvan henki muodostuu siitä, millaisia ihmisiä sinne valikoituu.

Myllymäki kehottaa hakeutumaan vapaaehtoiseen asepalvelukseen, koska se on ainutlaatuinen kokemus. Koivu taas pohtii varusmiespalveluksen olevan hyvä tapa viettää välivuosi. Hän kuitenkin muistuttaa, että varusmiespalveluksen suorittamalla naisesta tulee myös asevelvollinen.

– Se ei ole vain vuoden kesäleiri, Koivu tähdentää.