Naissotilaita halutaan lisää - hakijoita aiempaa vähemmän

Puolustusvoimien tavoitteena on kouluttaa vuosittain 2000 naista, mutta tavoitteeseen on vielä matkaa. Tänä vuonna hakemuksia naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen tuli aiempaa vähemmän, vaikka hakijamäärät ovat kasvaneet viime vuosina.

Haku naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen päättyi tänä vuonna ensimmäistä kertaa jo 15. tammikuuta. Hakemuksia tuli 1258, joka on 330 hakijaa vähemmän kuin viime vuonna.

Vaikka hakijamäärät ovat olleet kasvussa viime vuodet, tänä vuonna palvelukseen hakeneiden naisten määrä laski. Edellisvuonna hakijoita oli 1588. Vuonna 2021 saavutettiin kaikkien aikojen suurin hakijamäärä, kun 1675 naista haki varusmiespalvelukseen.

Pyrkimyksenä on kasvattaa varusmiespalveluksen suorittavien naisten määrää. Puolustusvoimien tavoitteena on, että varusmiespalveluksen suorittaisi vuoteen 2027 mennessä vuosittain 2000 naista.

Puolustusvoimien tiedotteen mukaan vuonna 2022 Puolustusvoimista ja Rajavartiolaitoksesta kotiutui ensimmäistä kertaa yli tuhat palveluksensa suorittanutta naista.

Pääesikunnan koulutuspäällikkö, eversti Kari Pietiläisen mukaan Puolustusvoimat laatii toimenpidesuunnitelmaa ja tekee töitä rekrytoinnin ja viestinnän saralla, jotta tavoite saavutettaisiin. Myös varusmiespalveluksen laatuun pyritään panostamaan entistä enemmän ja reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa tehdään läheistä yhteistyötä.

– Maanpuolustuskoulutusyhdistys päivittää Intti tutuksi -kurssejaan. Ne ovat olleet suosittuja. Toivomme, että sitäkin kautta saisimme kiinnostavuutta lisättyä, Pietiläinen pohtii.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja, eversti Jukka Nurmi Pääesikunnasta huomauttaa, että varusmiespalveluksen hyväksiluettavuus opinnoissa voisi osaltaan lisätä varusmiespalveluksen houkuttelevuutta ja näin lisätä myös naisten määrää. Nykyään oppilaitosten välillä on merkittäviä eroja siinä, voiko varusmiespalveluksesta saada opintosuorituksia.

Resurssit eivät aiheuta huolta

Naisten määrän lisääminen on myös resurssikysymys. Tavoite kouluttaa vuosittain 2000 naista ei kuitenkaan aiheuta vielä resurssiongelmia Puolustusvoimille. Pietiläinen huomauttaa, että runsas määrä palvelukseen hakeutuvia naisia olisi kaikin puolin tervetullutta.

– Jos me operoimme näissä kokoluokissa, tässä ei ole mitään isompaa haastetta. Kaikki halukkaat otettaisiin ilman muuta, Pietiläinen lupaa.

Vuodesta 2020 asti käynnissä ollut yhteismajoituskokeilu vastaa osaltaan tilahaasteisiin. Eversti Jukka Nurmen mukaan yhteismajoituskokeilua päätettiin jatkaa vielä vuodella, jonka jälkeen siitä tulee todennäköisesti pysyvä käytäntö. Kokeilussa on mukana Ilmavoimia lukuunottamatta kaikki joukko-osastot.

Tänä vuonna naisia haki varusmiespalvelukseen vähemmän kuin edellisvuosina. Grafiikka: Laura-Maria Tikkanen

Lakiuudistuksesta yhteiskutsuntoihin

Naisten vapaaehtoinen asepalvelusta koskevia uudistuksia on tehty viimeisen vuoden aikana. Naisten vapaaehtoista asepalvelusta koskeva lakiuudistus tuli voimaan kesäkuussa 2022. Uudistuksen taustalla oli tarve päivittää lakia yhtenäisemmäksi asevelvollisuuslain kanssa. Puolustusministeriön hallitussihteeri Joona Lapinlampi kertoo, että naisia koskevaa lakia ei ollut muutettu kertaakaan sen tultua voimaan.

– Lakiin kaivattiin terminologisia muutoksia ja sitä, että lainsäädäntöä yhtenäistetään asevelvollisten kanssa, Lapinlampi avaa muutoksen taustoja.

Merkittävä käänne on ollut myös lakiuudistukseen sisältynyt muutoksenhakumenettelyn päivitys. Lapinlammen mukaan naisia koskeva menettely on ollut epäselvä. 

Aiemmin naiset ovat joutuneet hakemaan asepalvelusta koskevissa asioissa muutosta hallinto-oikeudelta. Miehet ovat puolestaan voineet hoitaa saman asian ilmaiseksi ja nopeasti kutsunta-asiain keskuslautakunnassa. Lakiuudistuksen myötä naisten muutoksenhaku hoituu asevelvollisten miesten tavoin.

– Mitä yhtenäisempi sääntely vapaaehtoisilla naisilla ja asevelvollisilla miehillä on, sitä parempi tasa-arvon kannalta, Lapinlampi kiteyttää.

Eversti Kari Pietiläinen näkee lakiuudistuksen poikineen nyt jo hyötyjä. Naisten keskeytysajan lyheneminen 45 vuorokaudesta 30 vuorokauteen lisää tasa-arvoa ja helpottaa suunnittelua koulutushaaravalintoihin liittyen. Muutoksen myötä on myös pystytty turvaamaan paremmin keskeisten tehtävien täyttäminen.

– Teemme laskentaa sodan ajan joukkojen tarpeiden perusteella ja muodostamme koulutuskokoonpanot valintojen yhteydessä. Jos taistelijoita jää pois keskeytysten takia, tulee haasteita. Ja onhan se tasa-arvokysymys, kun toisilla on ollut mahdollisuus keskeyttää koulutushaaravalintojen jälkeen ja toisilla ei, Pietiläinen toteaa.

Vuonna 2021 toimineessa parlamentaarisessa asevelvollisuuskomiteassa työskennelleen Nurmen mukaan komitealla oli tahtotiloja myös siihen suuntaan, että keskeytysaika tulisi poistaa kokonaan. Se olisi tarkoittanut, että kaikki olisivat asevelvollisia siitä päivästä lähtien, kun he asepalveluksensa aloittavat.

Lakiuudistuksen myötä myös naisten ja miesten kutsunnat saadaan samaan rytmiin ja yhteistä palvelukseenmääräämistilaisuutta tullaan pilotoimaan vuonna 2024. Pilotti toteutetaan tämänhetkisten suunnitelmien mukaan aluksi Uudellamaalla, Hämeessä ja Lapissa.

Tulevaisuudessa suuntana ovat yhteiskutsunnat, jotka toteutetaan työn alla olevan kutsuntauudistuksen myötä. Yhteinen kutsuntapäivä koskee koko ikäluokkaa osana oppivelvollisuutta. Asepalveluksen suorittaminen tulee kuitenkin olemaan edelleen naisille vapaaehtoista. Yhteisen kutsuntapäivän tarkoituksena on tarjota kaikille tietoa maanpuolustuksesta ja kokonaisturvallisuudesta.

– Tavoitteena on, että kutsuntapäivä koko ikäluokalle olisi voimassa vuonna 2025 tai 2026. Tämä on mahdollisesti sellainen keino, jolla voitaisiin vaikuttaa naisten määrän lisäämiseen, Nurmi avaa aikataulua.