Naiset rauhaa turvaamassa

Rauhanturvatehtävissä palvelevista vain murto-osa on naisia. Ulkoministeriön ja Kanadan suurlähetystön järjestämässä webinaarissa keskusteltiin siitä, miten ja miksi naisten määrää operaatioissa pitäisi lisätä.

– Naiset univormussa tuovat toivoa.

Rauhanturvaveteraani Eevi Pöntinen puhui torstai-illan webinaarissa omista kokemuksistaan naisena rauhanturvatehtävissä. Pöntinen oli osallisena YK:n operaatioissa vuosina 2016– 2019. 

Hänen tarinoihinsa ruumiillistui käsite, jonka jokainen webinaarin osallistuja vuorollaan mainitsi; naiset voivat tuoda omat vahvuutensa esiin, ja olla kriittinen osa rauhanturvajoukkoja tuomalla erilaisen lähestymistavan tilanteisiin. 

Luottamuksen rakentaminen on Pöntisen mukaan elintärkeä osa rauhanturvatehtäviä, ja naisten osallistuminen operaatioihin voi sitä edistää.

– Ilman paikallisen väestön luottamusta emme voi saavuttaa mitään rauhan rakentamisessa. Mielestäni siinä kohtaa naisrauhanturvaajat astuvat sisään – heidän olemuksensa tekee merkittävän eron, hän kertoi.

– En tietenkään halua vähätellä mieskollegoitani, he tekevät loistavaa työtä, mutta hekin olivat hämillään siitä, kuinka eri tavalla paikalliset reagoivat partioihin, joissa oli mukana naisia.

Edistys lähtee asenteiden muutoksesta

YK:n turvallisuusneuvoston Resolution 1325 -päätös täytti tänä vuonna 20 vuotta. Uraauurtava askel yhdisti tasa-arvoisuuden kansainväliseen rauhanturvaamiseen, vahvistaen naisten roolia ja osallistumista rauhanturvaoperaatioissa. 

Naisten määrä operaatioissa on kuitenkin yhä murto-osa miesten määrästä. Naiset muodostavat vain 5,4 % YK:n sotilaallisista rauhanturvajoukoista. Määrässä on vuosien saatossa ollut hienoinen kasvu, mutta suuria edistysaskeleita ei ole vielä saavutettu.

Siviilikriisinhallinnassa tilanne on toinen: Suomessa esimerkiksi lähes 40 % siviilikriisinhallintaan osallistuvista asiantuntijoista on naisia. Naisten osuus onkin Suomessa yksi maailman korkeimmista.

Kanadan ilmavoimien prikaatikenraali Lise Bourgon selittää ilmiötä esimerkillä Kanadan puolustusvoimista, jossa suurin osa naisista palvelee vain muutamissa, vähemmän sotilaallisissa tehtävissä, kuten huollossa, lääkinnässä ja ylläpidossa. Syy on Bourgonin mukaan kulttuurillinen.

– Vain 5,5 % naisista ovat sotilaallisissa tehtävissä. Määrän nostaminen on osoittautunut haastavaksi, ja se vuorostaan hankaloittaa rauhanturvatehtäviin osallistumista, sillä monet YK:n tehtävät vaativat sotilaallisen taustan, hän avasi.

– Muuttaaksemme näitä lukuja, yhteiskunnan sekä naisten asenteiden täytyy ensin muuttua – se olisi meille suurin voitto.

Kanadan hallituksen The Elsie Iniative -aloite pyrkii mahdollistamaan yhä useamman naisen osallistumisen rauhanturvaoperaatioihin. Sitä vuorostaan tukee Yhdistyneiden kansakuntien tasa-arvojärjestö, UN Women, The Elsie Iniative Fund -rahastollaan.

Suomi on Kanadan hallituksen Peace and Stabilization Operations -ohjelman johtaja Gwyn Kutzin mukaan ollut yksi sen tärkeimmistä tukijoista, ja elintärkeä myös eteenpäin mentäessä.