Ministeri Häkkänen Ruotuväelle: Näin vahvaa puolustusyhteistyötä ei Suomen ja Ruotsin välillä ole ollut

Pohjoismaalaiset ministerit ja puolustusvoimien komentajat kokoontuivat Nordefco-kokoukseen Helsinkiin keskustelemaan ajankohtaisista teemoista ja yhteistyön tiivistämisestä.

Pohjoismaiden välisen yhteistyön, Nordefcon ministerivierailussa 12.–13. marraskuuta saatiin puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) mukaan konkreettisia edistysaskelia Pohjoismaiden turvallisuuteen. Suomi on Nordefcon puheenjohtajamaa vuoden loppuun asti.

Ruotsin, Norjan ja Tanskan puolustusministerit sekä Islannin ulkoministeri osallistuivat Nordefco-vierailuun Helsingissä. Keskustelunaiheina olivat niin yhteistoiminta kuin Ukrainan tukeminen. Keskusteluissa oli myös ensi kertaa mukana kaikkien maiden puolustusvoimien komentajat.

Yhtenä keskeisenä puheenaiheena kokouksessa oli ilmavoimien yhteistoiminta. Pohjoismaissa on ensi vuosikymmenen alussa yhteensä yli 200 uuden sukupolven hävittäjää. 

– Edistystä on tehty tätä varten. Työtä on kuitenkin vielä tehtävä saumattomien ja yhtenäisten rajoja ylittävien operaatioiden mahdollistamiseksi, kertoo Häkkänen puheessaan.

Ruotuväelle ministeri Häkkänen kertoi Pohjoismaiden tavoitteena on niin vahva yhteistyö, että maiden ilmavoimat voisivat käytännössä toimia yhtenä.

Ministerit keskustelivat ammustuotantokapasiteetin kasvattamisesta Pohjolassa. Häkkänen nostaa esille myös sen, että yhteistyötä miehittämättömien järjestelmien sekä avaruuden saralla halutaan edistää, esimerkiksi satelliittihankinnoilla.

Puolustusvoimat on ilmoittanut hankkivansa satelliitteja suomalaiselta Iceyelta. Häkkänen toivoo muidenkin Pohjoismaiden puolustushallintojen tekevän samoin.

"Paras väestönsuojakonsepti koko liittokunnassa"

Häkkäsen mukaan Suomella on merkittävä asema Pohjolan turvallisuudessa. Hän kuvailee, että olemme maantieteemme vuoksi Naton etulinjassa.

– Nato on kuitenkin vahvasti sitoutunut yhteispuolustukseen, Häkkänen painottaa.

Lapin maakuntaan sijoitettavat Naton eteentyönnetyt maajoukot eli sijoitetut FLF-joukot ovat hänen mukaansa väkevä esimerkki yhteistyöstä. Joukot koostuvat Häkkäsen sanoin ensisijaisesti Suomen ja Ruotsin sotilaista. Kaiken kaikkiaan joukkoja osallistuu seitsemästä Nato-maasta.

– FLF on ollut Ruotsin ja Suomen välisen yhteistyön syventämisen edistäjä, kertoi ministerivierailun yhteydessä Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson (M).

Jonson ja Häkkänen ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö ei ole koskaan ollut näin vahvaa.

Hän korostaa, että myös Ruotsilla on paljon kokemusta kokonaisturvallisuudesta. Hänen mukaansa liittokunnassa on paljon kiinnostusta maidemme osaamista kohtaan.

– Uskon Suomella olevan paras väestönsuojakonsepti koko liittokunnassa, Jonson ylistää.

Yksi tärkeimmistä puheenaiheista ministeri Antti Häkkäsen mielestä oli Pohjoismaiden ilmatilojen turvaaminen. Kuva: Remu Shemeikka

Pohjoismailta yhtenäistä tukea Ukrainaan

Ukrainalla on Häkkäsen mukaan Suomen ja Pohjoismaiden vankka tuki. Hänen tavoitteenaan on saada Ukrainaan oikeudenmukainen rauha.

– Se maa, johon hyökätään, määrittelee itse sen, mikä on riittävää. Näin se meidänkin historiassa on aina ollut.

Häkkänen kertoo, että Suomen tavoite rauhanneuvotteluissa on yhdistää eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia näkemyksiä. Suomen etu on hänen mukaansa lännen koordinoitu vuoropuhelu Venäjän kanssa.

Puolustusministeri Jonson kertoo, että Ruotsilla on tavoite tunnistaa mahdollisimman moni laiva Venäjän varjolaivastosta. Tämän lisäksi hän haluaa koventaa Venäjän pakotteita sekä nostaa tukea Ukrainaan.

Pohjoismaat ja Baltian maat tukevat uudella päätöksellä Ukrainaa 500 miljoonan dollarin edestä PURL-aloitteen kautta. Häkkänen sanoo, että Suomi kuitenkin jatkaa myös omaa tukeaan Ukrainalle.