Muuttunut turvallisuusympäristö laittaa viranomaisten yhteistyökyvyn testiin

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosien aikana ennennäkemättömällä tavalla. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ehdottaa vastalääkkeeksi entistä tiiviimpää viranomaisyhteistyötä sekä hallituskaudet ylittävää poliisitoimen kehittämistä.

Uudenlaiset turvallisuusuhat ja jatkuvasti muuttuva turvallisuusympäristö ottavat turvallisuusviranomaisista mittaa kiihtyvällä tahdilla. Maailman siirtyessä kohti uutta hybridiuhkien aikakautta, perinteiset rajanvedot sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välillä hämärtyvät päivä päivältä. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on nähnyt huiman muutoksen maamme turvallisuusympäristössä viime vuosien aikana.

– Turvallisuusympäristö on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana enemmän kuin koskaan. Se mitä tapahtuu maailmalla, heijastuu turvallisuustilanteeseen Suomessa, Kolehmainen kuvailee.
   
Keskeisiksi tekijöiksi Kolehmainen listaa muun muassa digitalisaation, maahanmuuttotulvan, uusimuotoisen terrorismin sekä voimapolitiikan paluun. Nykyajan erityispiirteenä on myös tapahtumakulkujen nopeutuminen ja ennakoimattomuus.
   
– Kuka olisi viime syksynä osannut ajatella, että valmiuslainsäädäntö otetaan keväällä käyttöön pandemian takia? Kolehmainen kysyy.
   
Viimeisen viiden vuoden aikana suuria haasteita viranomaistyölle ovat olleet esimerkiksi vuoden 2015 pakolaisvyöry, Vihdin poliisisurma, Turun terrori-isku, sekä viranomaisten suuri yhteisoperaatio Turun saaristossa. Kun päälle lisää vielä oikeuskäsittelyssä olevan Porvoon poliisiampumisen sekä koronapandemian, kuva uudenlaisten turvallisuusuhkien maailmasta välittyy kirkkaana.

Vihapuhe ja eriarvoistuminen uhkaavat sisältä

Sisäisestä turvallisuudesta vastaavana viranomaisena poliisilla on oltava kyky vastata maan sisäisiin haasteisiin mahdollisimman tehokkaasti. Muuttuneesta tilanteesta huolimatta luottamus poliisiin on Kolehmaisen mukaan edelleen korkealla.
   
– Tutkimusten mukaan yli 90% kansasta luottaa poliisiin. Tämä antaa viranomaisille hyvän pohjan toimia. Voisi jopa sanoa, että luottamus poliisiin on yhteiskuntarauhan ilmapuntari. 
   
Kolehmainen näkee yhteiskunnan vakauden vastavoimana eriarvoistumisen ja syrjäytymisen, jotka puolestaan ruokkivat jengiytymistä sekä ääriliikkeitä. Myös huono-osaisten ja maahanmuuttajien keskittyminen samoille asuinalueille lisää osaltaan ongelmien kasaantumista. Jatkossa vaikeuksien ennakoidaan kohdentuvan yhä pienempään väestöryhmään.
   
Viime vuosia värittäneeksi vaaraksi Kolehmainen nostaa vihapuheen ja sen tuomat mausteet yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vaikka tutkittua tietoa vihapuheen vaikutuksesta väkivallan lisääntymiseen ei toistaiseksi ole, Kolehmainen korostaa erityistä vastuusta omista puheistaan.
   
– Vihapuheesta ei ole pitkä matka vihatekoihin. Sananvapaus on myöskin vastuuta sanoista, Kolehmainen korostaa. 

Poliisin ja Puolustusvoimien yhteistyö on tiivistynyt erityisesti koronakevään aikana.

Yhdessä toimiminen tehostaa torjumista

Myös puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen allekirjoittaa näkemyksen monipuolisen vaikuttamisen lisääntymisestä.
   
– Viranomaisiin kohdistuu laaja-alaista vaikuttamista, ja se on teknologian kehittymisen myötä yhä monialaisempaa. Tämä asettaa uusia haasteita meille, mutta myös poliisipuolelle, Kivinen kuvailee. 
   
Vastauksena uudenlaisiin uhkiin poliisiylijohtaja Kolehmainen ja kenraali Kivinen näkevät viranomaisyhteistyön tiivistämisen. Kivisen mukaan yksi viranomainen ei pysty pitämään kaikkia yhteiskuntaa uhkaavia haasteita hallinnassaan, vaan uhkien ennaltaehkäisy ja torjunta vaativat yhä syvempää yhteistoimintaa. Paikallispuolustusharjoitukset ja koronakriisin aikana toteutettu Uudenmaan eristäminen ovat esimerkkejä viime aikoina tiivistyneestä työskentelystä poliisin ja Puolustusvoimien välillä.
   
– Meillä on yhteistyölle hyvät rakenteet olemassa. Koko ajan pitää kehittää, mutta menneinä viitenä vuotena on menty huimasti eteenpäin, Kolehmainen alleviivaa. 

Reservipoliisia kaivataan yhä

Poliisin kannalta keskeisiksi kehittämiskohteiksi Kolehmainen nimeää reservipoliisihankkeen ja poliisin henkilöstömäärän lisäämisen. Toisin kuin Puolustusvoimilla, poliisilla toiminnan kehittäminen yli hallituskausien ei ole onnistunut. 
   
– Tässä meillä on opittavaa Puolustusvoimilta. Tällä hetkellä pitkäaikainen suunnittelu ei ole tarpeeksi kattavaa, vaan se on liikaa poliittisista suhdanteista riippuvaista. 
   
Viime hallituskaudella perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja ajanpuutteeseen kaatunut hanke reservipoliisin perustamisesta poliisin käyttöön kriisitilanteissa aiotaan nostaa tapetille uudestaan. Kolehmainen paljastaa, että uusi esitys reservipoliisista on tarkoitus valmistella päättäjille vuoden 2023 hallitusohjelman neuvotteluja varten.
   
– Tarvitsemme edelleen kipeästi reservipoliisia ja koronatilanne kyllä osoitti sen. Jos tilanne olisi jatkunut pitkään, olisivat voimat loppuneet alta aikayksikön, Kolehmainen alleviivaa.