.jpg/0624365c-6115-d607-dbc8-e55a68947253?t=1665145599319)
Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Sodalla on ollut valtavia vaikutuksia niin maan kansalaisiin kuin koko Eurooppaan ja sitä kautta maailmaan. Ukrainan kansan kokeman valtavan inhimillisen kärsimyksen lisäksi kriisillä on ollut epäsuoria vaikutuksia muun muassa Suomessa.
Epävakaan kansainvälisen tilanteen ja kasvavien jännitteiden johdosta markkinoilla on nähty suuria heilahteluita. Myös vahva inflaatio on tehnyt paluun arkeen. Esimerkiksi ruoan hinta on noussut heinäkuussa 2022 yli 12 prosenttia vuoden takaisesta. Myös suuri energiahintojen kasvu piinaa kotitalouksia, varsinkin kylmän talven lähestyessä.
Budjettineuvotteluissa keskustelua herätti eniten taloudellinen shokki, joka Ukrainan sodasta on valtiolle aiheutunut. Valtion taloudellinen toimintakyky on perinteisen sotilaallisen puolustuskyvyn ohella merkittävä osa huoltovarmuutta. Valtion onkin tärkeää pitää huolta siitä, että koko yhteiskunta on mahdollisen kriisin koittaessa toimintakykyinen.
Suomen hallitus kokoontui elo-syyskuun vaihteessa Säätytalolle neuvottelemaan valtion budjetista vuodelle 2023. Kyseessä oli tavanomainen niin sanottu budjettiriihi, jossa neuvotellaan kunkin valtiontalouden pääluokan määrärahoista ja niiden tarkemmista käyttötarkoituksista. Lopullinen Valtioneuvoston esitys saatiin 19. syyskuuta, jossa valtion budjetin suuruus oli 80,3 miljardia. Puolustusministeriön hallinnonalalle osoitettiin 6,1 miljardia euroa, joka on miljardi euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.
– Tasokorotukset nostavat merkittävästi puolustusmateriaalihankintojen, Puolustusvoimien toimintamenojen sekä maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen kohdennettua määrärahaa, kertoo puolustusministeriön talousjohtaja Kristiina Olsson.
Asiaa käsiteltiin hallituksen kehysriihessä jo huhtikuussa, mutta nyt määrärahat realisoituvat hallituksen budjettiesityksessä. Määrärahalisäykset kohdistuvat lähinnä puolustushankintoihin eli uuteen kalustoon ja materiaaliin. Lisäksi palkataan lisää henkilöstöä niin siviili- kuin sotilastehtäviinkin.
Muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa Puolustusvoimat on lisännyt kertausharjoitusten määrää merkittävästi. Jo tänä vuonna kertausharjoituksissa koulutettujen reserviläisten määrä kasvoi noin 58 prosenttia, ja vuonna 2023 määrä on jo 63 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.
Myös vapaaehtoiselle maanpuolustukselle on lisätty määrärahoja, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi MPK:n toimintaedellytykset kasvavat.
– Reserviläistoimintaa kehitetään ja kertausharjoitusten määrää kasvatetaan lisärahoituksella. Lisäksi vapaaehtoisen koulutuksen valtionapuja on pystytty kasvattamaan ja täten lisäämään muun muassa MPK:n tarjoamaa kurssitarjontaa.
Suomi haki puolustusliitto Naton jäsenyyttä keväällä 2022. Jäsenyysprosessin edetessä voidaan jo pohtia, minkälaisia seurauksia jäsenyydellä on taloussuunnitteluun. Yhteisen puolustusliiton jäsenenä Suomi on osa suurempaa organisaatiota, jossa resursseja optimoidaan myös yhteistoiminnassa muiden maiden kanssa.
– Nato-maat ovat yleisesti hyväksyneet tavoitteen kohdentaa kaksi prosenttia BKT:stä puolustukseen ja Suomi on liittymisneuvottelujen yhteydessä sitoutunut tähän tavoitteeseen.
– Tällä hetkellä, kun Laivue 2020- ja F-35 -hankkeet ovat toimeenpanovaiheessa Suomi täyttää tämän tavoitteen. Edellä mainittujen hankkeiden rahoituksen vähentyessä 2020-luvun puolenvälin jälkeen tavoite ei ole enää nykyisellä määrärahakehyksellä täyttymässä. Lähivuosina on tarve uusille poliittisille päätöksille, Olsson huomauttaa.
Uudet poliittiset päätökset tarkoittaisivat käytännössä sitä, että mikäli 2 prosentin tavoitteessa halutaan pysyä, tulee tehdä linjanvetoja miten valtion budjetissa varattaisiin puolustusministeriön hallinnonalalle tulevaisuudessa suuremmat määrärahat.
Myös itse Naton organisaatio on muutos, johon suomalaisen puolustusorganisaation tulee yhteensovittautua. Nato on suuri kansainvälinen organisaatio, joka tarvitsee toimiakseen suuren määrän diplomatiaa ja neuvotteluita. Suomi säilyttää kuitenkin päätösvallan omien määrärahojensa kohdentamiseen.
- Määrärahojen mahdolliset uudelleenkohdentamiset ovat osa Puolustusvoimien normaalia suorituskykyjen kehittämistä ja rakentamista. Puolustusvoimat arvioi tämän tarpeen itse ja esittää tarvittaessa budjettimuutokset, Olsson muistuttaa.
