"Tuntuu hyvältä, kun muutkin pääsevät näkemään, millaista aluksella on"

Alikersantti Wilma Tuominen esitteli kotiväkipäivillä isälleen ja siskolleen armeijan oloja ja kalustoa.

Tunnelma aurinkoisessa Pansion tukikohdassa on huipussaan, kun Rannikkolaivaston kotiväkipäivä ilmoitetaan alkaneeksi ja varusmiehet pääsevät tapaamaan perheitään sotasatamassa ja tukikohtakomppanian tiloissa.

Päivän aikana varusmiehet esittelevät läheisilleen Rannikkolaivaston käytössä olevia aluksia ja ajoneuvoja.

Alikersantti Wilma Tuominen pääsi näyttämään pikkusiskolleen Hilla Tuomiselle sekä isälleen Valtteri Tuomiselle Pansio-luokan miinalauttaa, jolla hän suorittaa palvelustaan.

– Kyllä se jossain kohtaa alkaa tuntumaan, kun on pitkiä aikoja kiinni. On kiva nähdä muutakin maailmaa ja jutella niille oikeasti läheisille ihmisille, Tuominen kuvailee tunnelmiaan.

Hän kertoo, että on hieman outoa tavata läheisiä varuskunta-alueella armeijan asussa, mutta nauttii silti tapahtumasta.

– Tuntuu hyvältä, kun muutkin pääsevät näkemään millaista aluksella on, koska täällähän minä koko ajan olen.

Tuomisen isällä on samanlaisia mietteitä tapahtumasta.

– Erittäin hyvä meininki ja hienoa, että pääsee näkemään alukset ja tämän alueen, koska eihän tällaista normaalisti pääse kokemaan, hän hehkuttaa.

Myös pikkusisko Hilla nyökyttelee hymyillen Wilman sylissä kysyttäessä vierailun tunnelmia.

Helpotusta koti-ikävään

Kotiväkipäivä tarjoaa tärkeän mahdollisuuden vaihtaa ajatukset hetkeksi siviiliin ja hengähtää kiireisen palvelusarjen keskellä.

Aluksella vallitsevasta tiiviistä yhteishengestä ja hyvistä ystävistä huolimatta, pääsee koti-ikävä silti iskemään ajoittain.

Merillä seilatessa voi olla haastavaa pitää kunnolla yhteyttä perheeseen, eikä viesteillä ja puheluilla saa välitettyä läheisyyttä yhtä tehokkaasti kuin kasvotusten.

Myös varusmiestä odottaville kotijoukoille peräkkäiset kiinnioloviikonloput voivat ottaa koville.

Aliupseerioppilas Hietasen äiti Mervi Hietanen kertoo, että ikävä iskee helpoiten arkisissa hetkissä.

– Välillä etenkin pöytää kattaessa, kun laittaa neljän lautasen sijaan kolme, tuntuu oudolta yhden ollessa poissa.

Varusmiesten vanhemmat eivät kuitenkaan vaikuta olevan huolissaan lapsensa pärjäämisestä – ainakin, jos kysytään aliupseerioppilas Oula Strandellin äidiltä.

– Luotto on kova, että Oula täällä pärjää ja kaikki on hyvin. Siltä on myös kuulostanut, kun olen hänen kanssaan jutellut, kertoo Hanna Strandell.

Oula Strandellin vanhemmat kertovat olevansa ylpeitä pojastaan, joka pääsi haluamaansa palveluspaikkaan. Kuva: Lempi Leinonen

Oula Strandell kertookin, että palvelus on lähtenyt hyvin käyntiin.

– Ollaan tultu kaikkien kanssa tosi hyvin toimeen ja on tavannut paljon mahtavia ihmisiä.

Rannikkolaivaston kotiväkipäivää vietettiin Pansion tukikohdassa Turussa 11. huhtikuuta. Joukko-osaston toisessa tukikohdassa, Upinniemen varuskunnassa, päivä järjestetään puolestaan 18. huhtikuuta.