Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Oona Myöhänen

Varusmies kysymässä kyberturvallisuudesta MTS:n tiedotustilaisuudessa.

Yli puolet suomalaisista kannattaa tiedon tarjoamista asepalveluksesta yli 18-vuotiaille naisille. Asepalvelus tulisi kuitenkin säilyttää vapaaehtoisena.

MTS:n tutkimus: suomalaisten maanpuolustustahto kasvanut viime vuodesta

Elina Ahde

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) juuri julkaisema tutkimus kertoo suomalaisten maanpuolustustahdon nousseen viime vuodesta.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) järjesti keskiviikkona 1. joulukuuta tiedotustilaisuuden, jossa julkistettiin vuoden 2021 mielipidetutkimus. Jokavuotisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä mieltä suomalaiset ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta.

Kysymyksiä tutkimuksessa oli kaikkiaan 23, joista uusia kolme. Tutkimus järjestettiin viime vuoden tavoin erityisjärjestelyin, sillä haastattelut järjestettiin sekä henkilöhaastatteluina että paneelikyselyinä.

Suomalaisten maanpuolustustahto kasvanut viime vuodesta

Suomalaisten maanpuolustustahto on kasvanut viime vuoteen verrattuna. Viime vuonna 65 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että Suomen olisi puolustauduttava aseellisesti mikäli Suomeen hyökättäisiin, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Tänä vuonna luku on 68 prosenttia, miehistä 79 ja naisista 56 prosenttia. 

Viime vuonna MTS tutki uutena kohteena pitäisikö asevelvollisuus laajentaa koskemaan myös naisia. Yli puolet suomalaisista oli tämän vuoden kyselyn perusteella nykyisen järjestelmän kannalla. Eniten kannatusta sai kohta, jonka mukaan yli 18-vuotiaille naisille olisi tarjottava tietoa asepalveluksesta, mutta itse palvelus ei olisi pakollinen. Sekä miehiä että naisia koskevaa asevelvollisuutta tukee 22 prosenttia vastaajista.

Puolet vastaajista kokee, että Suomen ei tulisi liittyä Naton jäseneksi

Puolet, 51 prosenttia vastanneista katsoo, että Suomen ei tulisi pyrkiä Naton jäseneksi. Vastaajista neljännes suhtautuu asiaan myönteisesti. Myönteisyys on kasvanut muutamalla prosenttiyksiköllä viime vuoteen nähden. 

Suomalaisten luottamus ulkopolitiikan hoitoon on pysynyt ennallaan. Vähän yli 70 prosenttia pitää Suomen ulkopolitiikkaa joko erittäin tai melko hyvin hoidettuna, kun taas noin viidennes kokee siinä olevan vielä parantamisen varaa. 

Tietoverkkoihin kohdistuvat uhat nousseet suomalaisten huolenaiheeksi

Yhtenä uutena kysymyksenä tutkimukseen nousi kyberturvallisuus ja sen aiheuttamat uhat. Hiukan alle 80 prosenttia vastanneista on huolestunut tietoverkkoihin kohdistuvista uhista. Tämän lisäksi eniten huolta aiheuttavat järjestäytynyt rikollisuus, kansainvälinen terrorismi sekä maailman pakolaistilanne, ilmastonmuutoksen ollessa listalla vasta kahdeksas. 

Suomen kansalaisten osaamisen taso kyberuhkien suhteen on tutkimusjaoston puheenjohtajan Ilkka Kanervan mukaan kohtuullisen hyvä, mutta pelkkä kansalaistaso ei riitä lisäämään kyberturvallisuutta. Parhaiten kyberuhkiin on varauduttu Puolustusvoimissa. 

– On mielenkiintoista, miten valtioneuvoston laatima puolustusselonteko käsittelee samaa substanssia, kuin tämä tutkimuskin vaikka puolustusselonteko on poliittista järkeilyä ja tutkimus koostuu mielipiteistä, Kanerva kertoo. 

– Ne ikään kuin kulkevat samaan suuntaan.

Suomi on onnistunut koronaviruksen torjunnassa

Huoli tartuntatauteihin ja epidemioihin liittyen on laskenut viime vuoteen nähden. MTS kysyi nyt toista kertaa, miten hyvin tai huonosti vastaajat kokevat Suomen onnistuneen koronaviruksen torjunnassa. Lähes kahdeksan kymmenestä arvioi Suomen onnistuneen hyvin viruksen torjunnassa tähän asti. Luku on hieman noussut viime vuodesta. 

Noin kolme neljäsosaa kokee Suomen myös varautuneen tartuntatautien aiheuttamiin uhkiin hyvin. Noin yhdeksän prosenttia arvioi valtion onnistuneen torjunnassa huonosti. 

Koko tutkimuksen löydät tästä linkistä.