MPK:n puheenjohtaja haluaa arkipäiväistää kansalaisten varautumista

Viime itsenäisyyspäivänä rikottiin eräänlainen lasikatto. Turkulainen Tapio Peltomäki ylennettiin reservissä everstiluutnantiksi ilman, että hän on koskaan työskennellyt puolustusvoimissa tai puolustusministeriössä.

Tapio Peltomäki istuu rentoutuneena Turun Hamburger Börs -lounasravintolassa. On perjantai-iltapäivä, eikä Peltomäellä ole kiire mihinkään. Hän on herännyt jo 5.15, vaikka aamun ohjelmassa ei ole ollut mitään erityistä. Johtoryhmän kokouksenkin Peltomäki puheenjohti määräajassa loppuun.

– Vanhetessa sitä herää aikaisemmin, Peltomäki kohauttaa olkapäitään.

– Ei edes väsytä.

Peltomäen ulosanti on huomattavan energinen. Liikunta on ollut aina osa Peltomäen elämää, maratonejakin on takana jo yli 20.

Vaikka Peltomäki on toiminut lähes koko aikuiselämänsä maanpuolustukseen liittyvissä tehtävissä, sotilaallinen jäykkyys ei paista hänen olemuksessaan lainkaan. Ensivaikutelman perusteella Peltomäki muistuttaakin enemmän yritysjohtajaa kuin upseeria.

Päivätyökseen Peltomäki toimii Turun Tilikeskus Oy:n toimitusjohtajana.

– Päädyin yrittäjäksi yhdessä vaimoni kanssa yrityskaupoilla. Moni varmaan ihmettelee, että miten yrittäjäpariskunnan arki oikein voi toimia. Me olemme kuitenkin oppineet toimimaan yhdessä niin pariskuntana kuin yhtiökumppaneina, Peltomäki kertoo ylpeästi.

Peltomäellä on eräänlainen kaksoiselämä. Päivisin hän pyörittää miljoonabisnestä taloushallinnon alalla, mutta illat ja viikonloput kuluvat vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa. Peltomäki on toiminut Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) puheenjohtajana vuodesta 2016 lähtien.

– Maanpuolustuksesta tuli minulle harrastus 90-luvun alussa. Lähdin ensiksi MPK:n kursseille, minkä jälkeen päädyin kouluttajatehtäviin. Se jotenkin vetosi.

– Vuosituhannen vaihteessa tiettyjen sattumien kautta eksyin maanpuolustuksen järjestöpuolelle, Peltomäki muistelee.

Innostukseen saattoi vaikuttaa suuri kertausputki kauppakorkeakoulun toisena vuotena.

– 11 kuukauden aikana vietin 34 vuorokautta kertausharjoituksissa. Siihen aikaan kahden viikon kertausharjoitukset eivät olleet upseerille mikään ihmeellinen juttu, Peltomäki valottaa.

Peltomäki toimi myös Reserviupseeriliiton puheenjohtajana vuodesta 2002 vuoteen 2007.

– Olin tuohon aikaan palkkatöissä, en yrittäjänä. Onneksi sain sovittua työnantajan kanssa tästä harrastuksestani ja siihen käytetystä ajasta. Se oli tosiaan kiireistä aikaa. Peltomäki toteaa.

Nykyään yrittäjän joustavat aikataulut helpottavat arkea huomattavasti. Työtunteja hänelle kertyy viikossa aika kunnioitettava määrä.

– Maanpuolustusharrastukseni on minulle vain tapa olla, ei tässä tunteja ole ikinä laskettu. Soittelen lähes joka päivä muun muassa MPK:n toiminnanjohtaja Pertti Laatikaisen kanssa. Viikostani menee maanpuolustusasioihin helposti pari kolme työpäivää, Peltomäki kertoo.

Peltomäki näkee työelämässään ja harrastuksessaan paljon yhtymäkohtia, mutta toteaa niiden olevan hyvin erilaisia ympäristöjä.

– Eihän meillä töissä kukaan ollut kuullut ylennyksestäni, vaikka Turun Sanomissakin oli iso juttu, Peltomäki naureskelee.

Maanpuolustusjärjestöihin Peltomäen on ajanut korkea maanpuolustustahto, sekä kova halu vaikuttaa asioihin. Puhuessaan MPK:n arjesta tai maanpuolustuksesta yleisesti, Peltomäen silmissä palaa innostus. On helppo uskoa että Peltomäki nauttii vaikuttamisesta. Herää kysymys, että olisiko Peltomäki kiinnostunut poliittisesta urasta.

– En mitenkään näe itseäni politiikassa, vaikka seuraankin päivänpolitiikkaa hyvin aktiivisesti, Peltomäki kuittaa.

Toisaalta Peltomäki on tehnyt vastaavia lupauksia aikaisemminkin.

– Reserviupseeriliiton puheenjohtajuuden jälkeen lupasin itselleni, etten jatka vastaavissa tehtävissä. Tarkoituksena oli palata siihen perustekemiseen, esimerkiksi koulutusten pitämiseen. Tässä sitä kuitenkin ollaan, Peltomäki nauraa.

Suomen maanpuolustusmallista Peltomäki on erityisen ylpeä.

– Vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitys Suomelle on valtava.

Suomalaisetkaan eivät aina ymmärrä tätä kokonaisuutta samalla tavalla, kuin ulkomaalaiset jotka usein kuuntelevat Suomen puolustuksesta suu sepposen selällään.

– Meillä on hurja määrä ihmisiä jotka haluavat harrastaa ja turvata maan puolustuksen, Peltomäki ihastelee.

Vaikka malli on hyvä, Peltomäen mukaan kokonaisuudessa on kuitenkin parannettavaa.

– On puhuttu paljon yleisestä kansalaispalvelumallista. Minäkin uskon, että kaikilla pitäisi olla edes jonkinlainen peruskoulutus kokonaisturvallisuudesta.

– Jos Suomea uhkaa hankala tilanne, mikä se sitten olikaan, pitäisi olla enemmän valmiuksia suojata yhteiskunnan heikkoja kohtia. Jos pilliin vihelletään, me reserviläiset tiedämme varmasti, mihin menemme. Siviiliyhteiskunnalla sen sijaan pitäisi olla paljon enemmän valmiuksia turvata perustoimintoja, hän tilittää.

Peltomäki lisää ettei välttämättä tarkoita mitään militaristista, mutta siviiliyhteiskunnan poikkeusolojen valmentamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

Peltomäki myöntää itsekin varautuneensa erilaisiin uhkiin liian huonosti yksittäisenä kansalaisena.

–Yksityishenkilöt ovat liian huonosti varautuneita erityisesti verkon kautta tulevia uhkia vastaan, onneksi yrityksillä on parempi tilanne. On ihmisiä, jotka eivät edes tiedä näistä mahdollisista uhista, Peltomäki kertoo turhautuneena.

Peltomäen mukaan siviiliyhteiskunnan valmiutta voitaisiin parantaa paremmalla tietoisuudella.

– Ei ketään voi pakolla saada tekemään mitään, mutta kyllä ymmärrys mahdollisista kriisioloista on tärkeää. Poikkeusolot eivät tarkoita sitä, että joku pudottaa pommeja niskaan. Jos esimerkiksi sähköt menevät poikki pitkäksi aikaa, olemme ongelmissa.

– Pitäisi valmentaa ihmisiä esimerkiksi kouluissa. Varautumista pitäisi arkipäiväistää, Peltomäki perää.