Montenegron jäsenyys lisää Naton vaikutusvaltaa Balkanilla

Nato sai 29. jäsenmaansa, kun Montenegro liittyi sotilasliittoon. Vuonna 2006 itsenäiseksi julistautuneen Montenegron Nato-jäsenyyden tiellä seisoi vankasti Venäjä.

Montenegron liittyminen sotilasliitto Natoon sinetöitiin maanantaina. Montenegro on Naton 29. jäsenmaa.

Montenegrossa ei käyty kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä. Suosio Naton suhteen ei ole ollut hirveän suurta kansalaisten keskuudessa Montenegrossa. Dosentti Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta kertoo, että heikon kannatuksen taustalla on kaksi tekijää.

– Venäläisen kulttuurin vaikutuspiirin ja Jugoslavian hajoamissotien tapahtumien johdosta suhtautuminen Natoon on nuivaa.

Naton pommituksissa vuonna 1999 myös Montenegro sai osansa.

Nato-jäsenyyden keskeinen ajaja, maan entinen pääministeri Milo Djukanovic on perustellut jäsenyyttä alueellisen vakauden kohenemisella.

– Tärkeänä turvallisuuspäämäärä jäsenyysprojektissa saattaa myös olla pyrkimys luoda ehkäisevää kynnystä mahdollisille tuleville pyrkimyksille mobilisoida tai radikalisoida maan serbi- tai albaaniperäisiä vähemmistöjä ulkomailta käsin, Koivula kertoo.

Venäjä ei ole suhtautunut kovin suopeasti Montenegron Nato-jäsenyyteen. Koivula näkee, että Montenegron liittyminen Natoon vei Venäjän jalansijaa Balkanilla.

– Montenegron tapauksessa on nostettu esiin se, että Nato-jäsenyyden myötä koko välimeren pohjoispuoli on Naton piirissä. Siinä meni Venäjän viimeinen mahdollisuus sotilaspoliittiseen jalansijaan.

Venäjä on osoittanut tyytymättömyytensä. Muutama päivä ennen Nato-jäsenyyttä Venäjä asetti montenegrolaiset viinit tuontikieltoon

– Usein Venäjä ilmaisee tyytymättömyyttään ulkomaan kaupan sanktioilla, Koivula kertoo.

Montenegro saattaa kärsiä venäläisturistien kadosta. Venäjällä mediassa on kehotettu välttämään Montenegroon matkustamista. Maa on ollut suosittu venäläisturistien kohde.

Montenegro on pieni, 650 000 asukkaan valtio Balkanilla. Valtio itsenäistyi vuonna 2006, kun se irtautui Serbiasta.

– Pieni maa, pienet asevoimat. Suorituskyvyllisesti se ei ole Natolle merkittävä, Koivula arvioi.

Nato on viime vuosina laajentunut Balkanin suuntaan. Koivulan mukaan Nato oman vaikutuspiirinsä kasvun lisäksi pyrkii rauhoittamaan ja vähentämään jännitteitä Balkanilla.

– On tiedossa, että Balkanin maissa on ongelmia kuten korruptiota. Natossa uskotaan, että liittyminen kansainvälisiin liittoihin saattaa auttaa suitsimaan näitä ongelmia.