Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Leevi Karasti

Kadettikoulun hakijat juoksutestissä.

Päästäkseen pääsykokeissa jatkoon, hakijan on juostava vähintään 2600 metriä.

Monivaiheinen pääsykoe porttina upseerin uralle

Karl Koli

Maanpuolustuskorkeakoulun pääsykokeet järjestetään tällä viikolla Santahaminassa. Hakijoiden pätevyyttä mitataan sekä fyysisissä että älyllisissä suorituksissa.

Maanpuolustuskorkeakoulun hakuprosessi huipentuu tällä viikolla Santahaminassa järjestettävissä pääsykokeissa. Kokeisiin on kutsuttu esivalinnan perusteella noin 500 hakukelpoista hakijaa, joiden soveltuvuutta kadetiksi testataan kahden päivän ajan erilaisilla testeillä, kokeilla ja haastatteluilla. Halukkuus upseerin uralle on lisääntynyt viime vuosien aikana. 

– Ensisijaisten hakijoiden määrä on suhteellisen suuri, Maanpuolustuskorkeakoulun valintaupseeri, kapteeni Esko Äärynen kertoo. 

Hakukohteita MPKK:ssa on neljä: maa- ja ilmavoimien koulutusohjelmat sekä merivoimien rannikko- ja laivastokoulutusohjelmat. Suosituin näistä on maavoimat, johon on eniten hakijoita. Eri koulutusohjelmista huolimatta koe on kaikille hakijoille samanlainen, Äärynen selventää. 

Fyysisiin testeihin kannattaa valmistautua etukäteen

Koepäivä alkaa ilmoittautumisella, jonka jälkeen siirrytään liikuntasaliin odottamaan alkupuhuttelua sekä fyysisten kuntotestien alkamista. Hakukohteen omalaatuisuus näkyy jo puhuttelun jälkeen, sillä kaikkien osallistujien on allekirjoitettava turvallisuuslomakkeet, jotta testeihin voi osallistua. 

Kuntotestit koostuvat vauhdittomasta pituushypystä sekä etunojapunnerruksista. Punnerruksia on aikaa tehdä yhden minuutin ajan niin paljon kuin ehtii ja pituushypyssä täysiin pisteisiin vaaditaan vähintään 2,4 metrin pituinen loikka. Testaajana toimineen ensimmäisen vuoden kadetti Honkasalon mukaan kuntotestit sujuivat odotetusti.

– Lihaskuntotestit sujuivat hyvin, muutama jätti suorittamisen rästipäivään, mutta ihan hyvin kokonaisuudessaan meni, Honkasalo kommentoi. 

Hakijoiden aamupäivä käynnistyi lihaskuntotestillä. Kuva: Leevi Karasti

Cooper-testi karsii hakijoita

Cooperin testi on eniten hakijoita karsiva osuus koepäivien aikana. Tavoitteena on juosta 12 minuutin aikana vähintään 2600 metriä. Jos tavoitteeseen ei pääse, valintakoe keskeytyy saman tien, ja yrittämään voi tulla ensi vuonna uudestaan. Honkasalon mukaan Cooperin testi sujui pääosin hyvin.

Cooperin-testiin osallistunut hakija Väinö Hirvonen näyttää helpottuneelta juoksutestin päätyttyä. 

– Nyt fyysisten kokeiden jälkeen on tosi hyvä fiilis, sillä vaikein osa on nyt takana. Hyvillä mielin jatkan päivää, Hirvonen huikkaa.

Toinen kokeisiin osallistunut hakija Melissa Häkkinen harmittelee, että jatkopaikka jäi vain 50 metrin päähän, mutta aikoo yrittää ensi vuonna uudelleen. Alikersanttina kotiutuneen Häkkisen kiinnostus Puolustusvoimissa työskentelyyn syntyi armeijan aikana sotilaspoliisitehtävissä Kajaanissa ja halu päästä töihin Puolustusvoimiin on kova. 

– Haluan Puolustusvoimille töihin, koska siellä pääsee tekemään merkityksellisiä asioita 
Suomen turvallisuuden kannalta, Häkkinen kertoo. 

Häkkinen kannustaa hakijoita tutustumaan pääsykokeisiin ennen niihin osallistumista. Hän vinkkaa, että erityisesti kadeteilta saa paljon tietoa kokeiden sisällöstä ja niihin valmistautumisesta. 

– Kyselin itse paljon näistä kokeista ja kannustan muita samaan, Häkkinen toteaa.

Kapteeni Äärynen painottaa Cooper-testin merkitystä valinnoissa ja kehottaa valmistautumaan sitä varten, sillä se on kaksi päivää kestävien kokeiden ainoa osuus, johon voi valmistautua etukäteen. 

– Hakijan kannattaa testata oma kunto ennen hakua, sillä cooperissa on saatava juostua 2600 metriä. Omasta kunnosta kannattaa siis olla tietoinen, Äärynen muistuttaa. 

Raskaiden fyysisten suoritusten jälkeen vuorossa ovat ryhmäkoe sekä haastattelu ja päivän lopuksi lääkärintarkastus. Toinen päivä taas pitää sisällään soveltuvuuskokeen sekä aineistokokeen. 

Opiskelu kadettikoulussa vaatii sitoutuneisuutta

Hakijan täytyy varautua siihen, että opiskelu kadettikoulussa on vaativaa ja kadeteilta edellytetään sitoutuneisuutta, sillä opintoihin sisältyy lähiopintoja ja maastoharjoituksia. Vaativuuden vastapainona opiskelu on hyvin monipuolista ja antoisaa, sillä asioita pääsee tekemään niin teoriassa kuin myös käytännössä. 

– Maanpuolustuskorkeakouluun kannattaa hakea, jos on vähänkään kiinnostusta upseerin urasta, Äärynen kertoo.

Äärysen mukaan tyypillinen kadetti on RUK:n käynyt ylioppilas, jolla on yhden tai kahden vuoden kokemus, joko työskentelystä Puolustusvoimissa tai opiskelusta muussa korkeakoulussa. Sisään pääsee kuitenkin myös muunlaisella taustalla. 

– Nykyään tänne hakee ja myös pääsee sisään aiempaa enemmän AUK:n käyneitä sekä ammattikoulutaustan omaavia henkilöitä, Äärynen päättää. 


Lisää tietoa hakemisesta ja opiskelusta MPKK:ssa saat tästä.