Christian Pirskanen

Alokkaita tekemässä psykologista koetta.

Petteri Simolan mukaan Puolustusvoimien P2-koetta uudistetaan sitä mukaa kun psykologian teoria kehittyy.

"Modernissa sodankäynnissä tarvitaan erilaisia johtajia, ja tämä moninaisuus on nyt otettu paremmin huomioon" – varusmiesten P2-koe uudistui

Reima Miettinen

Petteri Simolan mukaan uudistunut peruskoe mittaa varusmiesten pätevyyttä entistä laajemmin ja monipuolisemmin.

Puolustusvoimat on uudistanut varusmiesten johtajavalinnoissa käytettävää psykologista testiä, Peruskoe 2:a.

– Vanhalla testillä oli jo paljon ikää ja ymmärrys johtamisesta on muuttunut. Teoria, johon vanha testi on perustunut, on vanhentunut, sanoo tutkimusalajohtaja Petteri Simola Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintakykyosastolta.

Simolan mukaan johtamiskulttuuri varusmiespalveluksessa on kehittynyt merkittävästi perinteisestä käskyvallasta painottamaan ihmisten motivoimista ja esimerkillä johtamista.

Uudistuneen Peruskokeen tavoite on pyrkiä vastaamaan paremmin varusmiestehtävien nykyajan vaatimuksiin ja laajentuneeseen käsitykseen johtajuudesta.

– Modernissa sodankäynnissä tarvitaan erilaisia johtajia, ja tämä moninaisuus on nyt otettu paremmin huomioon. Jos mietitään varusmiespalveluksen johtamistehtäviä, niin ei ole enää yhdenlaista johtajaa, vaan erilaisia tehtäviä, joihin tarvitaan erilaisia johtajia, Simola sanoo.

P2-testi on varusmiesten psykologiseen arviointiin tarkoitettu menetelmä, joka tuottaa standardoituja soveltuvuuspisteitä varusmiesten edellytyksistä toimia johtajatehtävissä ja vaativissa miehistötason tehtävissä.

Uudistunut Peruskoe 2 koostuu 322 persoonallisuutta, vuorovaikutusvalmiuksia ja toimintatapaa kartoittavasta kysymyksestä.

Osaamista mitataan myös miehistötehtäviin

Uudistuksen tavoitteena on kehittää johtajapotentiaalin tunnistamista sekä tukea varusmiesten sijoittumista heille parhaiten soveltuviin tehtäviin.

Oikeaan osuneet valinnat lisäävät palvelusmotivaatiota, minkä lisäksi testillä kerätty tieto tukee Puolustusvoimien toimintakykyä ja valmiutta muuttuvassa turvallisuusympäristössä.


Petteri Simolan mukaan on tärkeää, että P2-koe perustuu uuteen pätevään tietoon. Kuva: Petteri Simolan kotialbumi

Simolan mukaan palvelustehtävät ovat laajentuneet siitä, mitä ne ovat olleet kymmeniä vuosia sitten. Tästä syystä uudistuneessa Peruskokeessa mitataan johtamisvalmiuden ohella yhä enemmän erilaisissa tehtävissä vaadittavia kompetensseja.

Myös moderni sodankäynti ja teknologinen kehitys ovat tuoneet muutoksia varusmiestehtävien vaatimuksiin. Uudistetulla testillä voidaan arvioida varusmiesten pätevyyttä uudenlaisiin palvelustehtäviin, kuten droonikoulutukseen tai erityistehtäviin.

– Kykenemme nyt laajemminkin arvioimaan, mihin muuhun kuin johtajatehtävään henkilö voi soveltua, Simola kertoo.

Tuloksia seurataan

Uudistetussa P2-kokeessa mitataan muun muassa paineen alla toimimisen, päätöksenteon, ihmisten johtamisen, yhteistyön sekä tilanteen mukaisen toiminnan edellyttämiä toimintavalmiuksia ja niihin liittyviä ominaisuuksia.

Kehitystyön perusteella uudistetun P2-kokeen havaittiin toimivan myös kohonneen keskeyttämisriskin omaavien yksilöiden tunnistamisessa.

Simolan mukaan P2-kokeen sanasto on uudistunut täysin. Aikaisempi peruskoe oli kielellisesti vanhentunut. Esimerkiksi vanhakantainen flirttailua tarkoittanut sana "hakkailla" ymmärretään nykyään usein väärin.

Uudistettua P2-koetta on käytetty heinäkuussa 2025 palveluksensa aloittaneille varusmiehille. Sotilaspsykologit seuraavat uudistuksen onnistumista.

– Teemme tarkkaa seurantaa eli määrittelemme tiettyjä kriteerejä, joita seuraamme varusmieskoulutuksen aikana.

– Ensimmäisenä tarkistamme, millaiset ovat kouluttajien ja varusmiesten vertaisarviot varusmiesjohtajista ja ennustaako testi johtajuudesta niitä asioita, joita kouluttajien ja varusmiesten vertaisarvioinnit ilmentävät. Jos testissä on korjattavaa, teemme hienosäätöä vielä tulevien vuosien aikana, Simola toteaa.