Lääkintäkomentajakapteeni toivoo tammikuussa aloittavien ottavan rokotteen ennen palvelusta

Koronatoimista luopuminen voisi tarkoittaa iltavapaiden paluuta sekä sotilaskotien käyttöä oleskelutiloina. Parhaimmillaan rajoituksia alettaisiin purkaa asteittain loka–marraskuussa. Pitkät kiinniolot poistuisivat todennäköisesti viimeisenä.

Halukkaat varusmiehet on rokotettu kahdesti lokakuun loppuun mennessä, sanoo Pääesikunnan logistiikkaosaston lääkintähuoltosektorin johtaja, lääkintäkomentajakapteeni Kim Kalima. Tällöin varusmiesten rokotekattavuus pyörisi 85 prosentin tuntumassa. Puolustusvoimat toteutti aiemmin kyselyn, jonka mukaan rokotteen haluaa juurikin 85 prosenttia. Ensimmäisen kerran on rokotettu suunnilleen sama osuus.

Pääesikunnan logistiikkaosaston lääkintähuoltosektori on keväästä asti suunnitellut, miten Puolustusvoimat voi luopua koronatoimista.

– Olemme hahmotelleet ehtoja, joiden täyttyessä exit-strategiaa voitaisiin toteuttaa, tehohoidon erikoislääkärinäkin toiminut Kalima kertoo.

Esimerkiksi tartuntojen määrä ja rokotekattavuus voisivat olla tällaisia mittareita.

Strategian valmistelu on vielä kesken, mutta Kalima arvelee, että ehdot voisivat täyttyä loka–marraskuun aikana, mikäli epidemia etenee muuallakin yhteiskunnassa suotuisaan suuntaan. Päätös exit-strategian sisällöstä voi valmistua vielä tämän kuun aikana.

Exit-strategia kertoisi raja-arvojen lisäksi, missä järjestyksessä vaikkapa neljän viikon palvelusputket ja maskit jäisivät taakse. Ensimmäisenä aloitettaisiin luopumalla turvavälien ja maskien pitämisestä. Seuraavaksi vapaa-ajan tilojen, kuten kuntosalien ja sotilaskotien, käyttöä vapautettaisiin. 2+2+2-malli on ollut kaikista vaikuttavin keino ja sotilasylilääkäri uskoo, että se poistuisi viimeisimpänä.

Kalima kuitenkin korostaa, että kyseessä on Puolustusvoimien johdon päätös. Työssä ovat olleet laajasti mukana kaikki Pääesikunnan osastot, jotka ovat tekemisissä asepalveluksen kanssa. Asiaan vaikuttavat lääketieteellisen näkökulman lisäksi myös se, että valmiuden täytyy pysyä yllä ja varusmieskoulutuksen toteutua riittävällä tasolla.

Rokottamattomien epidemia

Kim Kalima arvioi, että tilanne on muuttunut rokottamattomien epidemiaksi, sillä vaikka rokotettu saisi taudin, hän sairastaa sen huomattavasti lievempänä.

– Suurin haaste on se, että 16–30-vuotiaissa, joihin asevelvolliset kuuluvat, on eniten tautitapauksia ja vähiten rokotettuja, Kalima sanoo.

Tämän vuoksi hän toivoo, että tammikuussa palveluksen aloittavat ottaisivat rokotteet etukäteen.

– Ei voida tietää, miten epidemia tammikuuhun mennessä kehittyy. Jos kaikki menee erinomaisen positiivisesti, se voi olla ensimmäinen normaali saapumiserä.

Ajatus paluusta koronaa edeltävään palvelukseen on mielenkiintoinen lisäksi sen takia, että varusmiehet eivät tällä hetkellä tiedä, millaista palvelus oli aiemmin.

Koronatoimista luopuminen voisi tarkoittaa muun muassa viikonloppu- ja iltavapaiden paluuta sekä sotilaskotien käyttöä oleskelutiloina.

Koronatilanne parantunut elokuun huipusta

Syyskuun puolivälissä sairaana oli viitisenkymmentä varusmiestä ja kantahenkilökuntaan kuuluvaa työntekijää.

– Kun elokuussa uusi saapumiserä tuli ja deltavariantti nousi, sairaana oli pahimmillaan lähes 300 henkilöä, Kalima kertoo.

Yhteensä pandemian aikana Puolustusvoimissa on ollut noin 1500 tautitapausta.