Miten talvi näkyy etelän ja pohjoisen varuskunnissa?
Ivalon Rajajääkärikomppaniassa talviajan näkyvin merkki on, että lomille lähdetään karvalakissa ja pakkastakissa.
Talviajan julistaminen mietityttää varusmiespalvelusta suorittavia. Milloin se tulee ja kuka sen julistaa? Entä miten talvi vaikuttaa asepalvelukseen?
Kaartin jääkärirykmentissä talviajan julistaa rykmentin komentaja, eversti Matti Honko. Tänä vuonna julistus tapahtui viikolla 44, eli loka-marraskuun vaihteessa. Ivalossa näkökulma talviajan julistamiseen on toinen.
– Hieno perinne talviajan julistamisesta on valitettavasti supistunut yksikössämme vain komppanian päällikön ilmoitukseen talviajan alkamisesta, joka käytännössä johtaa lomille lähtevän joukon pukeutumiseen villapaitaan, karvalakkiin ja pakkastakkiin, rajavartija harjoittelija, vänrikki Jere Tanninen kertoo Ivalosta.
– Kuluvan talven aikana ensimmäisen kerran edellä mainitun kaltaisella varustuksella lähdettiin lomille perjantaina 3. marraskuuta, hän lisää.
Vaikka Suomi on pitkä maa, talviaika julistettiin Ivalon Rajajääkärikomppaniassa ja Kaartin jääkärirykmentissä samalla viikolla.
Haastavin toimintaympäristö sotilastoiminnalle
RUK:n komentopaikkalinjan johtajan mukaan kaikki vuodenajat pitävät sisällään omat haasteensa sotilastoiminnan näkökulmasta, mutta talvi on toimintaympäristönä kokonaisuudessaan vaikein.
– Reserviupseerikurssin vaativat sotaharjoitukset yhdistettynä talvisiin olosuhteisiin luovat upseerioppilaille erinomaisen oppimisympäristön harjaantua oman toimintakyvyn ylläpitämisessä, luutnantti Tomi Möttö tähdentää.
Ivalon Rajajääkärikomppanian koulutuksessa pyritään ohjaamaan omatoimisuuteen ja oman voinnin tuntemiseen, jotta asevelvolliset kykenisivät tarvittaessa huolehtimaan omasta toimintakyvystään myös itsenäisesti.
– Päivittäiskoulutuksessa yksikössämme on mahdollisuus pukeutua säänmukaisesti aina keliolosuhteiden vaatimalla tavalla, eikä talvivarusteiden käyttämiseen tarvita erityistä julistusta, vänrikki Tanninen kertoo.
– Ivalon Rajajääkärikomppanian asevelvolliset viettävät suuren osan palveluksestaan maasto-olosuhteissa erilaisten sääolosuhteiden armoilla, joten säänmukainen pukeutuminen on erittäin tärkeässä osassa palvelustaan suorittavien hyvinvoinnin ja tehtävässä onnistumisen kannalta, Tanninen lisää.
Kumpi vaikuttaa enemmän: kylmyys vai pimeys?
Luutnantti Tomi Möttö on toiminut komentopaikkalinjan kouluttajana kuudella eri RU-kurssilla. Seitsemännellä kurssilla hän toimii linjan johtajana. Hänen mukaansa talviolosuhteet eivät erityisesti vaikuta koulutuksen sisältöön.
– Kyse on enemmänkin kouluttajan taidoista valita tilanteeseen sopivat opetusmenetelmät, koulutuspaikka ja -ajankohta. Talvisin koulutuksessa tulee ottaa huomioon erityisesti valoisan ajan vähäisyys ja se, että lähes kaikki toiminta vie enemmän aikaa verrattuna kesään, Möttö alleviivaa.
Mötön mukaan upseerioppilaiden palvelusmotivaatio on korkealla tasolla riippumatta siitä, pidetäänkö kurssi talvella vai kesällä.
– Kouluttajan vastuulla on aina vahvistaa koulutettavien palvelusmotivaatiota, halua kehittyä johtajana sekä suoriutua käsketyistä tehtävistä mahdollisimman hyvin.
Möttö kertoo, että keskeistä on johtaa, valmentaa, kasvattaa ja ohjata upseerioppilaita omalla esimerkillä aktiivisesti läpi kurssin.
– Tämän myötä upseerioppilaat ymmärtävät sekä yksilöinä että joukkona sen, miten valtava vaikutus sotilasjohtajan esimerkillä on joukon toimintaan, Möttö korostaa.
