Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Tomi Edwards

Kuvassa Kaitaan metroaseman kyltti

Länsimetron toinen vaihe aloittaa liikennöinnin 3. joulukuuta.

Miten metrot toimivat poikkeustilanteessa?

Anton Hietsilta & Santeri Saarinen

Pääkaupunkiseudun metrojärjestelmä on kaikille tuttu, ja sen laajentaminen on tulossa päätökseen joulukuussa. Uudet metroasemat ovat näyttäviä, mutta miten metron toimivuus on varmistettu kriisiaikoina, ja mitä varotoimia toimintavarmuuden ylläpidossa tehdään?

Joulukuussa valmistuva, niin sanottu Länsimetro 2 -hanke ulottaa metrojen liikennöinnin entistä syvemmälle Espooseen. Hankkeen ensimmäinen osa valmistui vuonna 2017, kun metrot alkoivat kulkea Espoon Matinkylään asti. 

Metrot ovat vuosikymmenien aikana muodostuneet pääkaupunkiseudun liikennöintiverkon tukipilariksi, ja ovat tärkeä osa ihmisten päivittäistä arkea. Liikennöinti uudella reitillä alkaa 3. joulukuuta, tuoden matkustajien käyttöön viisi uutta asemaa. Uusien asemien myötä metrorataa on nyt Helsingin ja Espoon välillä yhteensä 43 kilometriä.
 

Länsimetron toinen vaihe kasvattaa asemien määrää viidellä. Kuva: Tomi Edwards 

Järjestelmä toimii luotettavasti myös poikkeustilanteissa 

Ruotuväki kiinnostui selvittämään, miten liikennöinnin toimintavarmuus varmistetaan poikkeustilanteissa. Tilanteita voivat olla esimerkiksi onnettomuudet, kuten tulipalot tai muut henkilövahingot, tai pahimmillaan vaikkapa maata kohtaava turvallisuusuhka. 

Pääkaupunkiseudun metroja operoivalla Kaupunkiliikenteellä on vuorokauden ympäri toimiva valvomo, jolla julkisen liikenteen toimintoja voidaan seurata reaaliaikaisesti. Valvomosta voidaan reagoida poikkeustilanteisiin nopeasti, jopa etäyhteydellä. Kaupunkiliikenteen valvomopäällikkö Petri Norrena kertaa monipuolista järjestelmää:

– Pääkaupunkiseudun metrojärjestelmässä on jopa 200 000 erilaista laitetta, joiden toimintaa seurataan jatkuvasti. Yksittäisten metroasemien järjestelmät toimivat saumattomasti yhteistyössä, mutta ovat täysin erillisiä toisistaan. Tämä varmistaa sen, että esimerkiksi yhden aseman ollessa poissa pelistä, muut toimivat edelleen ongelmitta.

Väestönsuojina uudet metroasemat eivät niinkään toimi. Toisinkuin vanhan metrolinjan asemat, kuten Ruoholahti, uuden Länsimetron asemat eivät ole rakennettu väestönsuojastandardien mukaan. Nyt valmistuvan osuuden pääarkkitehti Hannu Mikola kertoo kuitenkin, että väestönsuojia suunnitellaan huoltotunnelien yhteyteen:

– Matinkylään sellaista rakennetaan parhaillaan ja tälle uudelle osuudelle huoltotunnelin yhteydessä olevaa väestönsuojaa suunnitellaan Kaitaan asemalle.

Metromatkustamisen turvallisuuteen on kiinnitetty suunnittelussa paljon huomiota. Metrojärjestelmässä on 52 erilaista teknistä järjestelmää, joista suurin osa on poikkeustilanteita varten. Esimerkiksi tulipalon sattuessa tekninen järjestelmä toimii täysin automaattisesti, ilman erillistä käskyä tai ihmisen toimintaa. Palohälytyksen käynnistyessä alkavat automaattiset kuulutukset, jonka jälkeen järjestelmä ilmoittaa palosta suoraan hätäkeskukseen. Asemilla käynnistyvät pelastustoimet, ja esimerkiksi kaikki liukuportaat kääntävät suuntansa ulospäin. Metroasemilla on käytössä myös palosuojatut evakuointihissit, joiden avulla esteellisetkin matkustajat pääsevät turvallisesti ulos.
 

Kaitaan metroaseman huoltotunnelin yhteyteen kaavaillaan väestönsuojatiloja. Kuva: Tomi Edwards