Mitä tahdotte?

Suomalaisten maanpuolustustahtoa mitataan vuosittain kyselytutkimuksella. Tulosten mukaan tahto on tässä maassa poikkeuksellisen korkealla. Kuka tuota myyttistä tahtoa pitää yllä ja voiko sen määrää mitata?

Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?

 

Tällä kysymyksellä Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS on mitannut suomalaisten maanpuolustustahtoa vuosikymmenien ajan.

MTS:n pääsihteeri Heli Santala kertoo, että tutkimuskysymys on tuontitavaraa länsinaapurista. Ruotsalaisten 50-luvulla kehittämä kysymys käännettiin suoraan ruotsin kielestä suomeksi.

– Ei ole tietenkään mitään akateemista määritelmää sille, mitä maanpuolustustahto on, Santala tähdentää.

Olennaista vastaajille on Santalan mukaan joskus oma elämänpiiri, jolla ei ole välttämättä tekemistä sotilaallisen toiminnan kanssa. MTS teki kerran omaan käyttöönsä laadullisen tutkimuksen, johon kuului syvä- ja ryhmähaastatteluja. Haastateltavia seurattiin peililasin takaa.

– Eräs vanhempi rouva vastasi kysymykseen heti, että totta kai, olemmehan maksaneet kalliin hinnan itsenäisyydestä. Sitten hän oli hetken hiljaa ja totesi, että jos eläkkeistä vielä leikataan, en ajattele enää samalla tavalla.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilassosiologian professori Teemu Tallberg kertoo, että maanpuolustustahto on tiiviisti yhteydessä kansalaisten ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen.

– On puhuttu positiivisesta kierteestä siinä, että jos ihminen tuntee yhteiskunnan kohtelevan häntä hyvin, hän identifioituu siihen paremmin ja hän on valmis tekemään sen puolesta asioita. Jos kohtelu on huonoa, voi herätä kriittisyyttä ja vastahankaa, Tallberg selvittää.

 

Maanpuolustustahto kytkeytyy Tallbergin mukaan siihen, että nähdään jotain puolustamisen arvoista. Eri ihmisille se määrittyy eri tavalla ja yleensä se kytkeytyy juuri aseelliseen maanpuolustukseen.

Tallbergin mielestä on tärkeä ymmärtää, että MTS:n kysely ei anna koko kuvaa maanpuolustustahdosta.

– Tutkimuksessa ei kysytä, onko puolustamisen arvoinen asia esimerkiksi Suomen rajat, itsenäisyys, yhteiskunta tai ihmiset. Siihen on hankala henkilökohtaisestikin vastata ja ehkä se useimmilla on vähän niitä kaikkia.

Sekä puolustusvoimia että vapaaehtoisia maanpuolustusjärjestöjä koskeviin lakeihin on kirjattu, että niiden tehtävänä on ylläpitää ja edistää maanpuolustustahtoa.

– Asevelvollisuus on tahdon ylläpitämisessä keskeinen instituutio. Se tuottaa kansalaisille taitoa ja osaamista, joiden varassa on helpompi uskoa asiaan. Näkisin yleisen asevelvollisuuden olevan yksi selittävä tekijä siinä, miksi Suomessa tahdon on sanottu olevan korkealla, Tallberg päättelee.

Maanpuolustushengen kohotus ulottui vuosikymmeniä sitten myös kouluihin.

– Viime vuosisadan alkupuolella peruskouluissa oli avoimesti tapana kasvattaa lapsista isänmaallisia kansalaisia. Nykyisin se on jäänyt taka-alalle, eikä kovin vahvasti sellaista viestiä voi istuttaa, jossa on isänmaallinen ideologia taustalla.

Tallbergin mielestä maanpuolustustahdon kohottamiseen pyrkivät valistushenkiset yritykset ovat tänä päivänä suhteellisen tuhoon tuomittuja, eikä niitä siksi edes yritetä.

– Ihmiset ovat aika herkkiä ideologisille vaikuttamispyrkimyksille, tulivat ne sitten propagandana maan rajojen ulkopuolelta tai sisältä esimerkiksi koululaitoksen, median tai valtion taholta. Isänmaallisen hengen nostattaminen on tälle ajalle aika vierasta ja se tulkitaan helposti nationalismiksi.

Tallberg kuitenkin uskoo, että erilaisten kansalaistaitojen ja yhteiskuntatuntemuksen opetukselle voisi olla suurempaa tarvetta ja tilausta.

 

MTS:n tutkimusjaostoon kuuluva emeritustutkija Unto Vesa Tampereen yliopistosta kertoo, että yleensä noin 75 prosenttia on vastannut myönteisesti kysymykseen aseellisen puolustuksen tarpeellisuudesta tilanteen näyttäessä epävarmalta. Tutkimuksen otantaan kuuluu noin 1 000 vastaajaa, mikä johtaa Suomen oloissa 2–3 prosentin virhemarginaaliin.

Lokakuussa puolustusministeri Jussi Niinistö viittasi MTS:n tutkimuksiin puheessaan Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa.

– Maanpuolustustahto on Suomessa poikkeuksellisen korkea. Tästä monet maat ovat meille kateellisia, Niinistö totesi.

Vesan mukaan kyseessä on mahdollisesti paikkansapitävä, mutta enimmäkseen poliittisiin puheisiin soveltuva iskulause, joka ei perustu vertailukelpoiseen aineistoon.

– Muista maista kuin Suomesta ja Ruotsista ei vastaavanlaisia tutkimuksia samalla kysymyksellä ole, eikä sitä muissa maissa välttämättä edes pidettäisi kovin relevanttina, Vesa toteaa.