Mitä joulu merkitsee varusmiehille?

Ulkomaailmaa hallitsee hiljaisuus ja kylmyys. Maata ja havujen oksia peittää lumikerros, joka kasvaa hitaasti hiutaleiden laskeutuessa. Jalanjäljet ja polut peittyvät, ja heijastava hanki pitää talven synkkyyden loitolla. Yhdenkään hongan läpi ei ulvova tuuli puhalla.

Sisällä hallitsee elämä ja valo. Takan tanssivat liekit muuttuvat hehkuvaksi hiillokseksi. Kynttilät palavat ikkunalaudalla ja pöydällä, jonka ääressä nautitaan glögistä ja piparkakuista pukkia odotellen.

Näin mukavasta, rauhallisesta ja lämpimästä hetkestä asepalveluksen aikana harvoin pystyy nauttimaan. Varusmiehet ovat tottuneet kasarmilla kurinpitoon, kiireyteen ja tylsyyteen. Harjoituksissa myös kylmyyteen, kuumuuteen, rasitukseen ja väsymykseen.

Joinakin arkipäivinä pääsee kuitenkin kunnolla lepäämään, eikä varusmiestä löydykään, joka ei ole päässyt koskaan viikonloppuna kotiin. Nämä hetket lentävät kuitenkin nopeasti ohi.

Kun palaa taas sunnuntai-iltana kasarmille ja palvelustoverit kysyvät, mitä viikonloppuna tehtiin, harvoin kokemuksista riittää virkettä pidemmäksi vastaukseksi. Harvoin viikkolevon hetket jäävät mieleen millään merkittävällä tavalla, ja pian kaikki paitsi kohokohdat unohtuvat.

Joululoma on monelle varusmiehelle yksi niistä poikkeavista hetkistä, josta jää tulevaisuuteen hyviä ja lämpimiä muistoja.

Mutta voiko olla, että joulun ainoa merkitys on hyvät muistot?

Monet, kuten eilen kotiutuneet yli 8000 varusmiestä pääsevät reserviin juuri ajoissa rauhallista joulun viettoa varten. Heille joulu on rauhallinen välikausi, jonka jälkeen siviilielämä alkaa uudelleen.

Kasarmien vahvuutta vähentävät myös juhlalomat, joiden ansiosta monet pääsevät kotiin viettämään ainakin aattoa ja joulupäivää. Näille varusmiehille joulu ei ole sitten paljon poikkeava – pääseväthän he perheen kanssa joulupöydän ääreen.

Varuskuntia ei kuitenkaan jätetä autioiksi, eivätkä siis kaikki kuitenkaan pääse lomille. Tässä ikävämmässäkin tilanteessa pääsee varuskuntien joulutapahtumiin.

Ja eiköhän arjesta poikkeavan paremman ruoan maku yhdessä palvelustovereiden kanssa nautittuna vähennä hieman joulun kiinniolon taakkaa?
Kaikille kuitenkin jää ne sama joulun periaatteet: yhtenäisyys ja rauha.

Vaikka olisi kuinka tylsä tai ankara arki, ja vaikka ulkona olisi kylmää ja synkkää, pääsevät kaikki saman pöydän ääreen yhdessä kavereiden tai perheen kanssa, viettämään yhteistä, rauhallista hetkeä.

Varusmiehet ja muut, kotona, kasarmilla, kirkossa, tai missä vain, kaikki jättävät menneeseen ja tulevaan kohdistuvan yksinäisyyden, katkeruuden ja vihan.

Eiköhän joulu tuo yhtenäisyyttä ja rauhaa varusmiehille samalla tavalla kuin kaikille muillekin?

Hyvää joulua!