Tuore selvitys paljastaa, mitä Afganistanissa tapahtui

Suomi on osallistunut kriisinhallintaan Afganistanissa kolmella vuosikymmenellä. Puolustusministeriön tuore selvitys avaa, mitä Afganistanissa tapahtui ja millainen hinta operaatiosta maksettiin.

Puolustusministeriö julkaisi maanantaina 22. elokuuta Afganistanissa vuosina 2002-2021 toteutettuun kriisinhallintaoperaatioon liittyvän Afganistan-selvityksen. Kriisinhallintaoperaatiossa suomalaiset joukot ovat päässeet tekemään työtä inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi, mutta korvaamattomilta tappioilta ei vältytty. 

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto teki vuoden 2001 joulukuussa päätöksen perustaa Afganistaniin International Security Assist Force (ISAF) -operaation. ISAF-operaation tarkoituksena oli turvata maan väliaikaisen hallituksen toimintaa ja hallituksen sekä YK:n henkilöstöä Kabulissa ja lähialueilla. 

Suomalaisia joukkoja Afganistaniin siirrettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2002, kun suomalaisia siviili-sotilas -yhteistoimintaosaston (CIMIC) joukkoja asetettiin Afganistaniin. Noin 50 suomalaista toimi alkuvaiheessa CIMIC:n kautta osana ISAF-operaatiota. 

 ISAF-operaatio siirtyi Naton hallintaan vuonna 2003. Naton suunnitelmissa oli laajentaa operaatio koskemaan Kabulin ja lähialueen lisäksi koko Afganistania. Lokakuussa 2004 ISAF-operaation laajuus oli jo yhdeksän maakuntaa pohjoisessa Afganistanissa. 

Pääasiassa ISAF-operaation henkilöstö toimi alueellisten jälleenrakennusryhmien (PRT) kautta. Myös suomalaiset joukot olivat osana PRT:n toimintaa, jossa olennaisimpana tavoitteena oli suojata paikallisten turvallisuusviranomaisten tukeminen sekä kansalaisten liikkumisvapauden ylläpitäminen. 

Kehittymisen tukena

Vuonna 2008 kymmenen suomalaista asetettiin Afganistaniin operatiivisiksi mentoreiksi. Operatiiviset mentorit auttoivat paikallisten asevoimien kehittämisessä neuvomalla muun muassa armeijakunnan esikuntapäällikköä, eri osastoja ja aselajikouluja. Operatiivisten mentorien myötä suomalaisten määrä Afganistanissa oli 110 sotilasta. 

Kesällä 2009 Afganistanissa järjestettiin toiset uudistetun perustuslain mukaiset maakuntaneuvosto- ja presidentinvaalit. Vaalien turvallisen turvaamiseksi Afganistaniin siirrettiin sadan sotilaan vaalivahvennusosasto. Elokuun vaaleja edeltävänä kesänä Afganistanin turvallisuustilanne heikkeni ja kapinallisten hyökkäyksiä kohdistui myös vaalivahvennusosastoon. Osasto kotiutettiin loppusyksystä 2009. 

Vuonna 2009 ISAF alkoikin laajentaa toimintaansa entistä enemmän kapinallisten vastaisiin toimiin. Kansainvälinen yhteisö alkoi vaatia samoihin aikoihin, että Afganistan alkaa vaiheittain ottaa vastuuta oman yhteiskuntansa turvallisuudesta ja kehittämisestä. Vuonna 2014 ISAF-joukot kotiutettiin Afganistanista, jättäen vastuun turvallisuudesta paikallisille turvallisuusjoukoille. 

ISAF-operaatiota seurasi Resolute Support -operaatio (RS), joka jatkoi ISAF-operaatiota, mutta painottuen kouluttamiseen. RS-operaation myötä kansainväliset joukot eivät enää osallistuneet taistelutilanteisiin. Naton jäsenvaltioiden puolustusministerit päättivät lopettaa RS-operaation vuonna 2021. Joukkojen vetäytyminen käynnistyi toukokuussa ja päättyi kesäkuussa 2021. 

Kaikki loppuu aikanaan

Vaikka operaatiot Afganistanissa eivät saaneetkaan vakautettua maan tilannetta halutulle tasolle, saatiin kuitenkin operaatioista hyviä oppeja vastaisen varalle. Puolustusministeriön arvion mukaan Afganistanissa tehty työ on avannut ovia lasten koulunkäynnille sekä naisten työssä käymiselle. 

Inhimillisen kärsimyksen vähentämisen lisäksi toiminta Afganistanissa tarjosi Suomelle myös mahdollisuuden syventää yhteistoimintaa Naton kanssa sekä kehittää Puolustusvoimien omaa suorituskykyä. 

Suomalaisia joukkoja oli Afganistanissa yhteensä 2466. Operaatioissa kaatui kaksi suomalaista sotilasta ja 15 haavoittui. ISAF- ja RS-operaatioiden yhteenlasketut kustannukset olivat noin 315 miljoonaa euroa. Puolustusministeriön mukaan on arvioitu, että kokonaisuudessaan operaatioihin on käytetty 995 miljardia Yhdysvaltain dollaria. 

Kalliista hinnasta huolimatta Puolustushallinto arvioi operaatioiden epäonnistuneen Afganistanin vakauttamisessa pidemmällä aikajänteellä. Puolustushallinto kuitenkin toteaa samalla, että kansallisesti asetetut tavoitteet saavutettiin.