Ministeri Niinistö: Kriisiaikana kaikkia tarvitaan

Puolustusministerin mielestä kansalaiset voivat vaikuttaa omaan rooliinsa kriisitilanteissa. Yhteistyöllä varmistetaan, että tarpeelliset tehtävät tulevat hoidetuiksi poikkeustilanteessakin.

Ihmisen tai luonnon aiheuttama voimakas muutos tai mullistus voi viedä yhteiskuntamme kriisiin. Kriisitilanne voi kehittyä hitaasti tai syntyä hyvinkin nopeasti, mutta se tuo aina mukanaan epävarmuutta ja vaaraa.

Kriiseiksi luetaan suuronnettomuudet, luonnonmullistukset, ympäristöonnettomuudet, poliittiset levottomuudet, sisäiset väestöryhmien väliset yhteenotot tai sotatilat.

Viranomaisten yhteistyöllä varmistetaan, että tarpeelliset tehtävät tulevat hoidetuiksi, mutta myös vältetään päällekkäisyydet ja vähennetään toiminnasta syntyviä kustannuksia.

Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan kansalaisilla on monenlaisia rooleja, jos kriisitilanne puhkeaa.

– Olennaisinta jokaisen kansalaisen kannalta on oma-aloitteinen asenne, jolla jokainen omalta osaltaan pyrkii lieventämään kriisin vaikutuksia, hän valottaa.

Niinistö nostaa esille, että puolustusministerin näkökulmasta tärkeää on perustuslaissa säädetty kaikkia 18 vuotta täyttäneitä Suomen kansalaisia koskeva maanpuolustusvelvollisuus.

– Maanpuolustusvelvollisuus kattaa alleen asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, työvelvollisuuden sekä velvollisuuden osallistua väestön suojeluun.

Yhteistyön toimivuutta kriisitilanteessa testataan ja kehitetään valmiusharjoituksissa, joita järjestävät niin ministeriöt, aluehallinto, yksittäiset kunnat kuin järjestötkin.

Sotilaallisen konfliktin kohdatessa puolustusvoimien sodan ajan vahvuus olisi 230 000 sotilasta, eli noin neljä prosenttia koko väestöstä. Niinistön mukaan sijoittamattomia reserviläisiä käytetään yhdessä muiden 17–64-vuotiaiden kansalaisten kanssa erilaisiin kokonaisturvallisuuden tehtäviin. Näillä tehtävillä pyritään varmistamaan yhteiskunnan toiminnan ja turvallisuuden jatkuminen.

– Jokainen yksittäinen kansalainen voi omalta osaltaan esimerkiksi tarkastaa keittiön kaappien sisällön ja varmistaa, että sieltä löytyy ilman sähköä valmistettavia elintarvikkeita muutamaksi vuorokaudeksi. Paristokäyttöinen radio ja taskulamppukaan eivät ole pahitteeksi.

Kouluttautuminen kaiken varalta

Suomi on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna järjestötoiminnan ykkösmaita. Yllättävä turvapaikanhakijoiden tulva korosti suomalaisten kykyä ottaa vastuuta yhteiskunnasta, ja esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin jäsenmäärä nousi räjähdysmäisesti.

Taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti haastavina aikoina järjestötoiminnan arvo selkeytyy. Vapaaehtoistoiminta synnyttää sosiaalista pääomaa ja tukee ihmisten tavoitteita edistää myönteistä ja kestävää yhteiskunnallista kehitystä

Muun muassa Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) parantaa koulutuksen avulla puolustusvoimien, muiden viranomaisten ja kansalaisten valmiutta toimia normaali- ja poikkeusoloissa. MPK:n kurssit ovat olleet hyvin kysyttyjä kansalaisten joukossa.

MPK:n koulutussuunnittelija Irina Lönnqvist on luottavainen kansalaisten osaamis- ja varautumiskykyyn.

– Aina voidaan kärjistää, että olisi uusavuttomuutta. Minusta varsinkin nuoret ovat tiedostavia ja heidän kodeistaan löytyy kotivaraa, esimerkiksi ruokaa muutamaksi päiväksi, ja pattereilla toimiva radio, Lönnqvist kertoo.

Lönnqvist näkee, että vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus ja aktiivinen yhteiskunnallinen järjestötoiminta ovat naisille vaikuttamisen mahdollisuuksia.

– Suomessa vielä pääsääntöisesti vain miehet käyvät asepalveluksen, ja jos vakava kriisi uhkaa pitää muistaa, että siviilipuolella on paljon naisille tehtäviä, Lönnqvist muistuttaa.

Varautumista pohditaan monella taholla

Puolustusvoimien alaisuudessa toimiva Turvallisuuskomitea pohtii tällä hetkellä muuttuvan turvallisuusympäristön vuoksi päivitettävää Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa ja sen uhkamalleja. Ensimmäistä kertaa myös kansalaisilla oli mahdollisuus vaikuttaa Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivitykseen verkon kautta.

– Kansalaiset kaipasivat ymmärrettävyyttä, ja meidän pitää ottaa pohdintaan, miten saisimme turvallisuusstrategian helpommaksi ymmärtää, turvallisuuskomitean yleissihteeri Tatu Mikkola kertoo.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa päivitettäessä halutaan myös korostaa järjestöjen roolia osana yhteiskunnan varautumisjärjestelmää.

Päivitystyän lopullinen versio on tarkoitus toimittaa valtioneuvostolle hyväksyttäväksi syksyllä 2017.

Kansalaisia on aktivoitu myös Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (Matine) rahoittamassa Kansalaisyhteiskunnan rooli maanpuolustuksessa -hankkeessa. Hankkeessa pyritään kartoittamaan uudenlaisia menetelmiä kansalaisten ja turvallisuuusviranomaisten väliselle vuorovaikutukselle.

– Kussakin kolmessa yleisötapahtumassa odotamme mielenkiintoisia näkökulmia, joita virkamiehelle ei ehkäpä tule mieleen, sekä peiliä siitä, miten toimintamme koetaan ja missä vaikkapa meidät ymmärretään väärin. Ennen muuta kuitenkin kehitämme metodia keskustella kansalaisyhteiskunnan kanssa, sotilasprofessori Mika Hyytiäinen Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitokselta kertoo.

Syyskuussa kansalaisista koottu raati kootaan Helsingistä ja pääasiakkaana on puolustusvoimat. Aiheena on tuolloin kaartinjääkäreiden viranomaisyhteistyöharjoitus.