Miksi Sudanin sisällissota jäi pimentoon? "Maailman suurin humanitaarinen kriisi"

Vuonna 2023 puhjennut sisällissota poikkeaa Sudanin aiemmista konflikteista siten, että molemmat osapuolet ovat olleet osana virallisia asevoimia.

Tuhansia kuolleita, kymmeniä miljoonia kotinsa jättäneitä, nälänhätää ja lukemattomia muita kauheuksia. Tähän kuntoon Sudan on ajautunut verisessä sisällissodassa, joka on kestänyt jo yli kaksi vuotta vuotta.

– Maailman suurin humanitaarinen kriisi, tiivistää CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundationin Sudan-asiantuntija Amir Salim.

Yhdistyneet Kansakunnat on linjannut Sudanin konfliktin olevan maailman tuhoisimpia. Maan vallasta kamppailevat Sudanin asevoimat ja puolisotilaallinen Rapid Support Forces (RSF).

Vuonna 1956 itsenäistynyt Sudan on pinta-alaltaan Afrikan kolmanneksi suurin valtio ja koti 47 miljoonalle ihmiselle. Maa on ollut konfliktissa lähes koko itsenäisyytensä ajan ja jopa ennen sitä.

Huhtikuussa 2023 alkanut sisällissota on kuitenkin poikkeuksellinen kahdesta syystä. 

– Ensimmäistä kertaa sisällissota ei ole valtion ja kapinallisjoukkojen välillä, vaan tällä kertaa molemmat osapuolet ovat maan virallisia joukkoja, Salim avaa. 

RSF toimi aiemmin maan hallinnon alaisuudessa, mutta ajautui erimielisyyksiin asevoimien kanssa. Osapuolten jännite purkautui pääkaupunki Khartumissa, mikä veti koko valtion kurimukseen.

– Toinen merkittävä ero aiempiin konflikteihin on, että ennen sotia on käyty maan syrjäisissä osissa. Nykyinen konflikti alkoi pääkaupungissa, josta se on levinnyt muualle maahan. Sotaa käydään nyt alueilla, joita se ei ole koskaan aiemmin koskettanut.

Gazan ja Ukrainan varjossa

Konfliktin aiheuttamista kauheuksista huolimatta Sudan on jäänyt uutisoinnissa pimentoon. Median valokeilaan ovat länsimaissa päässeet Ukrainan sota ja Israelin–Palestiinan konflikti.

– Euroopan ja Lähi-idän konfliktit ovat maantieteellisesti länsimaita lähempänä, ja ne ovat myös strategisesti tärkeämpiä kuin Sudan. Euroopalla ja Yhdysvalloilla on omia intressejä Ukrainan ja Lähi-idän tilanteissa, Salim vertailee.

Länsimaiset mediat eivät kuitenkaan ole ainoita, jotka priorisoivat muita konflikteja – naapurimaat tekevät samaa. Naapurimaiden katseet ovat kääntyneet Gazaan, jonka tilanne vaikuttaa huomattavasti enemmän arabimaailman tilanteeseen kuin Sudan.

YK on pyrkinyt tuomaan konfliktia esiin kansainvälisillä alustoilla, mutta ilman menestystä.

– Humanitäärisen kriisin laajuudesta huolimatta tilanne ei ole saanut lisää huomiota, Salim toteaa. 

Viime aikoina molemmat osapuolet ovat osoittaneet kiinnostusta mahdollistaa YK:n tarjoaman humanitaarisen avun tuominen Pohjois-Darfuriin maansisäisen pakolaiskriisin pahentuessa entisestään.

Sodan alkupuolella Saudi-Arabia ja Yhdysvallat yrittivät järjestää rauhanneuvotteluja. Tämän vuoden puolella mitään realistisia yrityksiä ei ole ollut. 

Vaikea rauhanprosessi

Sudanin tilanne on houkutellut useiden naapurimaiden huomiota, ja sitä voi jo lähes kutsua sijaissodaksi, Salim kertoo.

RSF on syyttänyt Egyptiä Sudanin asevoimien tukemisesta. Asevoimien hallinto on vienyt Kansainväliseen tuomioistuimeen syytökset, joiden mukaan Yhdistyneet Arabiemiraatit on ollut osallinen kansanmurhan aiheuttamisessa aseistamalla RSF-joukkoja.

–RSF on käyttänyt drooneja tehdäkseen iskuja alueille, joihin sen oma aseellinen kyky ei muuten välttämättä yltäisi.

Asevoimien joukot ovat saaneet pääkaupunki Khartumin valtaansa. RSF:n joukot ovat suuriksi osin joutuneet vetäytymään maan länsiosiin. 

RSF hallitsee kuitenkin neljää Darfurin viidestä osavaltiosta ja on pitänyt Pohjois-Darfurin pääkaupunkia saarrettuna jo vuoden ajan.

– Kumpikin osapuoli uskoo voivansa voittaa sodan, Salim arvioi.

Esimerkiksi Sudanin asevoimien johtaja Abdel Fattah al-Burhan on todennut, ettei sota pääty, ennen kuin viimeinenkin RSF-taistelija on tuhottu. RSF:n johtaja Mohamed Hamdan Dagalo taas on luvannut vallata Khartumin takaisin.

Rauha näyttää muutenkin epätodennäköiseltä. Kaksi vuotta sotaa on jättänyt maan sekasortoon. Salim muistuttaa, ettei rauha välttämättä tunnu mieluisalta ratkaisulta taisteleville osapuolille.

CMI - Martti Ahtisaari Peace Foundation on Suomen entisen presidentin Martti Ahtisaaren perustama rauhanvälitysjärjestö, joka pyrkii ehkäisemään ja ratkaisemaan poliittisia konflikteja maailmalla.