VALKOTAKKINEN varusmies astuu sisään kenttälaboratorioon teltan ovesta, jossa lukee: "asiattomilta pääsy kielletty". Kersantti Joonas Wasiljeff on yksi kenttälaboratoriossa palvelevista seitsemästä varusmiehestä.
Käynnissä on hieman erilainen loppusota. Kenttälaboratoriossa palvelevien varusmiesten tehtävänä on tutkia näytteitä sekä tuottaa arvokasta tutkimustietoa ja laboratorioanalyyseja mahdollisista CBRN-aineista viranomaisille.
– Toimin laboratorion varajohtajana. Minun pääasiallisena tehtävänäni on valvoa analyysitoimintaa täällä kemiallisessa laboratoriossa ja lisäksi valvon näytevirtaa, jota tänne saapuu ja täältä lähtee, Wasiljeff sanoo.
Kenttälaboratoriojoukkue on osa Suojelun erikoisosastoa. Laboratorioon kuuluu radiologinen, kenttähygienia-, kemiallinen ja biologinen laboratorio. Laboratorio on liikuteltava. Se koostuu rekan puoliperävaunusta ja sen kylkeen liitettävästä teltasta.
– Meitä on yhteensä kolme varusmiestä biologisessa-, kolme kemiallisessa ja yksi radiologisessa laboratoriossa. Lisäksi yksi varusmies on mekaanikko ja kuski.
LABORATORIOSSA palvelevista varusmiehistä jokaisella on jonkinlainen korkeakoulututkinto, Wasiljeff selventää. Hänen mukaansa korkeakoulututkinnon tarvitsee, jotta erilaisia analyysituloksia osaa tulkita ja laboratorioinstrumentteja käyttää.
– Palvelustoverit ovat taustaltaan esimerkiksi kemistejä, bio- ja kemiantekniikan taitajia tai laboratorioanalyytikoita. Itse olen koulutukseltani geologi eli toisin sanoen kivimies, Wasiljeff naurahtaa.
Mutta miten kivimies päätyi palvelemaan kemialliseen laboratorioon ja toimimaan kenttälaboratorion varajohtajana?
– Onhan se vähän erikoista, mutta geologian koulutuksessa meille on kuulunut pakollisena sivuaineena kemia. Lisäksi olen ollut aiemmin paljon laboratoriossa hommissa.
HÄLYTYSÄÄNI särähtää Wasiljeffin tietokoneesta. Hän kuittaa hälytyksen. Vaikka ääni kuulosti pahaenteiseltä, oli kyseessä vain ilmoitus valmistuneesta analyysistä.
Käynnissä on osaston loppusota. Harjoituksen aikana osasto saa erilaisia tehtäviä, esimerkiksi selvittää, onko tietyllä alueella käytetty CBRN-ainetta.
– Ensin meille tulee jokin CBRN-tehtävä. Me saadaan esitietoja tilanteesta ja sen perusteella alamme valmistelemaan toimintoja laboratoriossa. Näytteenottopartio ottaa näytteen alueelta, ja kun näyte saapuu, menen vastaanottamaan sitä.
Wasiljeff tarkastaa, onko näytteessä kaikki kunnossa ja onko se merkattu oikein. Tämän jälkeen näyte vastaanotetaan laboratorioon. Näyte esikäsitellään sellaiseen kuntoon, että sitä voidaan analysoida.
– Tuotamme esimerkiksi riskiarvioita ja asiantuntijalausuntoja eri viranomaisille ja puolustusvoimille, millainen varustus kohdealueella täytyy olla ja miten aluetta täytyy puhdistaa.
PALVELUSPAIKKA ei Wasiljeffin mukaan olisi voinut olla hänelle sopivampi. Lähes vuoden kestänyt palvelus on sujunut mukavasti, ja rintaankin on kertynyt kersantin kolme metallihakasta.
– Valmistuin syksyllä 2015 ja aloitin jatko-opinnot, mutta varusmiespalvelus oli vielä suorittamatta. Hain tänne, koska halusin tottakai ottaa kaiken irti palveluksesta ja hyödyntää omaa ammattitaitoani. Ajattelin, että saisin itse jotain uutta ja minulla olisi jotain annettavaa myös puolustusvoimille.
Wasiljeff uskoo, että kaikki ilo on ainakin yritetty ottaa irti. Takana olevista aamuista monipuolisuus on jäänyt mieleen.
– Kaikilla varusmiespalveluksessa on ylämäkiä ja alamäkiä, hyviä päiviä ja huonoja päiviä. Kokonaisuutena täytyy sanoa, että olen ollut iloinen tästä vuodesta, tämä on ollut henkisesti sekä toki fyysisesti haastava vuosi.
Suojelun erikoisosasto on osa kansainvälistä valmiusjoukkoa, mikä on näkynyt myös Wasiljeffin palveluksessa. Mieleenpainuvimpia hetkiä palveluksessa ovat olleet laboratoriossa palveleminen ja sen luomat uudet mahdollisuudet.
– Olimme esimerkiksi kansainvälisessä Reccex 16 -harjoituksessa Ruotsissa. Se oli tosi mieluinen kokemus päästä tekemään yhteistyötä ulkomaisten toimijoiden, kuten ruotsalaisten, tanskalaisten ja brittiläisten, kanssa.
Wasiljeff kotiutui kersanttina 15.12.2016 Porin prikaatista.