Mikä yhdistää hyttysmyrkkyä, internetiä ja mikroaaltouunia? – Sotilastausta!
Maailman puolustusvoimien tuottamat keksinnöt on tehty kestämään vaativia olosuhteita. Niistä on ajan saatossa tullut myös osa jokapäiväistä elämää siviilissä.
Keksinnöt ovat teknisiä ratkaisuja teknisiin kysymyksiin.
Näin Suomen Keksijäin keskusliiton toiminnanjohtaja Maunu Korpela määrittelee kyseisen käsitteen. Hänen mukaansa maailman valtioiden puolustusvoimilta tulee enemmän keksintöjä kuin tavallisesti ajatellaan.
– Kun asevoimilla on käytettävissä paljon resursseja niin tietysti silloin teknologia edistyy. Esimerkiksi, kun valtio asettaa tavoitteekseen laittaa mies kuuhun, niin kyllä siinä tekniset kysymykset saavat teknisiä ratkaisuja, Korpela avaa.
Valtioiden intressinä on lähtökohtaisesti hyödyntää itse maanpuolustuksellisesti merkityksellisiä keksintöjä sotilaskäytössä ja saada sitä kautta teknistä etumatkaa muihin teknologian suhteen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lähtökohtaisesti maanpuolustustarkoitusta varten suunniteltuja keksintöjä voisi hyödyntää myös siviiliyhteiskunnassa.
Esimerkiksi nykyään internetin, navigaattorin ja GPS:n kaltaiset viestintään ja lokalisaatioon liittyvät innovaatiot ovat niin syvästi kytköksissä siviilimaailmaan, että harva muistaa niiden alun perin olleen vain sotilaita varten.
Maanpuolustustarkoitukseen kehitetyt keksinnöt otetaan Korpelan mukaan nopeasti käyttöön siviilissä. Hän nostaa tälle syyksi luotettavuuden, joka liitetään puolustusvoimien käyttämiin tuotteisiin.
– Puolustusvoimien innovaatiot eivät tarvitse early adapter -tyyppisiä ihmisiä tai asiakasryhmiä, koska keksinnöt on jo pilotoitu. Teknologia on todettu jo toimivaksi erittäin vaativissa olosuhteissa, Korpela kertoo nostaen maanpuolustusympäristön erinomaiseksi olosuhteeksi pilotoida uutta teknologiaa.
Modernien digi-innovaatioiden lisäksi monet arkipäiväiset asiat ovat myös alun perin suunniteltu maanpuolustuksellisiin tarkoituksiin. Tiedätkö jo nämä viisi jokaisesta kotitaloudesta löytyvää hyödykettä, jotka innovoitiin alun perin sotilaskäyttöä varten?
1. Hyttysmyrkky
Lähes kaikissa länsimaissa myytävissä hyttyskarkotteissa on dietyylitoluamidia, jota kutsutaan yleisesti DEET:ksi. Juuri tämä aine mahdollistaa sen, että kesäpäivänä ympärilläsi ei pyöri hyttyslaumoja.
Yhdysvaltojen armeija kehitti DEET:n vuonna 1944 suojellakseen sotilaita hyttysiltä ja niiden levittämiltä taudeilta, kuten malarialta. Ainetta sisältävä hyttysmyrkky kehitettiin erityisesti Etelä-Aasian trooppisissa sademetsäolosuhteissa toimivia joukkoja varten. Siviilit pääsivät hyödyntämään tuotetta vasta seuraavalla vuosikymmenellä, kun tuote levisi siviilikäyttöön vuonna 1957.
2. Tuorekelmu
Tuorekelmu, joka tunnetaan myös nimellä elmukelmu, on monelle tuttu ruuan säilömisen välineenä. Harva kuitenkin tietää, että asevoimilla oli merkittävä rooli niiden kehityksessä.
Vuonna 1933 amerikkalainen Ralph Wiley keksi vahingossa elmukelmun, kun hän ei saanut filmirullaa ulos näytepullosta. Rulla oli tehty PVC-muovista, jonka hän huomasi olevan takertuva sekä vettä ja ilmaa läpäisemätön.
Muovin ominaisuuksia alettiin hyödyntämään toisen maailmansodan aikana spreijaamalla vihreätä rasvaista muovia lentokoneisiin suojellakseen niitä merivedeltä. Myöhemmin muovin aiheuttamista hajuhaitoista päästiin eroon ja PVC-muovin ominaisuuksia alettiin hyödyntämään elintarvikkeiden säilönnässä elmukelmuna.
3. T-paita
Aluspaita itsessään ei ole uusi keksintö, mutta Yhdysvaltojen merivoimat mullisti muodin, kun se toi vuonna 1900-luvun alussa t-paidat varustukseensa. Yhden teorian mukaan paidan nimi juontaa Yhdysvaltojen armeijan käyttämään nimitykseen training shirt.
T-paidat olivat käytännöllisiä, koska niissä ei ollut nappeja ja ne olivat tarvittaessa helposti puettavissa ja riisuttavissa. Paidat oli tarkoitettu pidettäväksi aluspaitana univormun alla, mutta hikisissä olosuhteissa sotilaille muodostui tapa riisua univormun takki ja pukeutua pelkästään t-paitaan. Merivoimien sotilaiden t-paitojen käyttöä pidetäänkin yhtenä syynä niiden yleistymiseen katukuvassa.
4. Mikroaaltouuni
Mikroaaltoja käyttävää teknologiaa kehiteltiin toisen maailmansodan aikana, kun uskottiin, että aaltoja voitaisiin hyödyntää lentotutkissa. Niitä ei pystytty hyödyntämään tässä tarkoituksessa, mutta mikroaaltouunin keksijä Percy Spencer huomasi iloisen sattuman kautta aaltojen ominaisuuden lämmittää ruokaa. Työskennellessään mikroaaltojen parissa, hän huomasi taskussa olleen suklaapatukan sulaneen tutkimustyön yhteydessä.
Ensimmäinen kaupallinen mikroaaltouuni valmistettiin vuonna 1945, jolloin se oli jääkaapin kokoinen. Suomeen ne saapuivat 1960-luvulla, josta lähtien ne ovat olleet elintärkeä sähkölaite jokaisessa kotitaloudessa.
5. Ilmastointiteippi
Koronarokotteista tuttu terveydenhoitoalan yritys Johnson & Johnson kehitti ilmastoteipin vuonna 1942 ammuslaatikoiden sulkijaksi. Teippiä kierrettiin laatikoiden kansien ympäri, jotta niistä tulisi vedenpitäviä.
Pian niiden käyttöönoton jälkeen huomattiin, kuinka uudenlaista teippiä voitaisiin hyödyntää aseiden, ajoneuvojen ja lentokoneiden korjaamisessa. Teippi oli helppokäyttöinen aikaisempiin teippeihin verrattuna, koska sen leikkaamiseen ei tarvittu saksia.
Toisen maailmansodan jälkeen ilmastointiteippiä alettiin käyttämään ilmastointikanavien yhteenliittäjänä, mistä tuotteen suomenkielinen nimi on myös peräisin. Teipin väri vaihdettiin tässä yhteydessä armeijanvihreästä harmaaseen, jotta se sopisi paremmin peltisten ilmastointikanavien väritykseen.
