Mikä on sinun maanpuolustussuhteesi?

Maanpuolustustahdon sijaan tutkijat haluavat puhua maanpuolustussuhteesta. Se ottaa huomioon aiheen moniulotteisuuden; maanpuolustus koskettaa kaikkia.

Keskustelu yksilön suhtautumisesta maanpuolustukseen saa taustalleen lisää tieteellistä tutkimusta, kun Maanpuolustuskorkeakoulun sotilassosiologinen tutkimusprojekti TAHTO jatkaa toiseen vaiheeseensa.

– Moni tutkimus on keskittynyt sotilaiden maanpuolustustahdon kartoittamiseen. Jatkamme projektin ensimmäisen osan viitoittamalla tiellä ja etsimme aiheeseen uusia ulottuvuuksia, tutkija Linda Hart kertoo.

Hän liittyi yhdessä Teija Norri-Sederholmin kanssa projektiin tänä kesänä jatkamaan siitä, mihin Alisa Puustinen ja Jarkko Kosonen ensimmäisen osan kanssa jäivät. Sotilassosiologian professori Teemu Tallberg jatkaa tutkimuksen parissa.

– Ensimmäisessä osassa haastateltiin henkilöitä, jotka ovat tietoisesti pohtineet suhdettaan maanpuolustukseen, kuten siviilipalveluksen valinneet tai niin sanotusti reservistä eronneet. Kerätyn tiedon pohjalta muodostettiin kehikko maanpuolustussuhteelle, Hart selventää edeltäjiensä tuloksia.

Kansalaisen maanpuolustussuhde rakentuu tutkijoiden mukaan neljän ulottuvuuden pohjalta. Maanpuolustusasenne, -luottamus, -toimijuus ja -osaaminen ovat vahvassa vuorovaikutuksessa yhteiskuntaan.

– Maanpuolustustahdon mittaaminen parin kysymyksen kautta ei riitä. Siinä rajaudutaan myös turhan tiukasti aseelliseen maanpuolustukseen, Tallberg toteaa ja viittaa muun muassa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselytutkimuksiin.

Parlamentaarisena ryhmänä MTS:n tehtävä on muun muassa tukea yhteiskunnallista keskustelua maanpuolustuksen aihepiirissä. Pääsihteeri Heli Santala toivottaa tutkimuksen tervetulleeksi. Vaikka maanpuolustustahdolle ei ole akateemista määritelmää, hän muistuttaa, että käsitteellä on vahva rooli suomalaisen yhteiskunnan narratiivissa.

– Jos urheilukilpailussa on teknisesti kaksi yhtä vahvaa joukkuetta, sanotaan, että voitontahtoisempi joukkue voittaa. Maanpuolustustahdon voi ajatella samalla tavalla, hän havainnollistaa.

Kevään eduskuntavaalit nostavat suuret kansalliset kysymykset jälleen poliittiselle keskusteluareenalle, eivätkä maanpuolustusaiheet ole poikkeus. Tutkijatohtori Teemu Häkkinen tutkii Jyväskylän yliopistossa maanpuolustustahtoa politiikan välineenä. Hänen mukaansa maanpuolustussuhteen käsitteessä on potentiaalia, vaikkei se vielä ole osana keskustelua.

– Eduskuntavaalien ympärillä käytävä turvallisuuspoliittinen keskustelu kiteytynee perinteisiin aiheisiin, kuten asevelvollisuuteen ja sen tasa-arvoon, varuskuntarakenteeseen sekä materiaalihankintoihin. Jos maanpuolustussuhde tulee esiin, niin näiden kautta, Häkkinen tulkitsee.

Teemu Tallbergin mukaan tarinoiden merkitys on maanpuolustuskeskustelussa suuri, ja esimerkiksi varusmiespalvelukseen liittyy paljon vahvoja, henkilökohtaisia tarinoita. Siksi monen on vaikea ymmärtää, että on muitakin aiheita kuin asevelvollisuus ja -palvelus.

– Viime aikoina on korostunut kokonaisturvallisuus, eli etteivät uhat ole vain sotilaallisia. Mikä on kansalaisten rooli, miesten asevelvollisuus vaiko muutakin? Se on yhteiskunnallisen keskustelun ja myös tutkimuksemme suunta, hän kommentoi.

Tutkimus pyritään nyt ulottamaan niille osa-alueille, joita aiemmin ei ole kartoitettu. Perinteisesti laajempaa tietoa maanpuolustusnäkemyksistä on kerätty niiltä, joilta se on helpoimmin aiheen tiimoilta saatavilla – sotilailta.

– Naisissa on valtavasti osaamista ja halua toimia myös maanpuolustusjärjestöissä, vaikkeivät he olisikaan suorittaneet asepalvelusta. Silti he eivät ole missään rekistereissä, joista kriisin tullen heidät voitaisiin kutsua palvelukseen. On mielenkiintoista, millainen maanpuolustussuhde on esimerkiksi tällaisilla naisilla, Norri-Sederholm pohdiskelee.

Tarkoitus on kerätä laajasti dataa kyselytutkimuksella koko kansaa vastaavalla otannalla. Lisäksi tutkimuksen osana aiotaan haastatella maanpuolustusorientoituneeseen kansalaistoimintaan osallistuvia naisia.

– On olemassa valtavasti kysymyksiä, joita on käytetty vastaavissa tutkimuksissa. Nyt käymme niitä läpi, jotta tiedämme, mitä vielä tarvitaan, Tallberg arvioi.

Esimerkiksi maanpuolustusosaamisen kartoittamisesta odotetaan jännittäviä tuloksia. Perinteisesti se nimittäin käsitetään lähinnä sotilaskoulutuksen kautta.

– Todellisuudessa osaaminen voi olla myös sitä, että on ainoastaan halu auttaa – kaksi kättä ja kyky toimia kun joku käskee, Norri-Sederholm valaisee.