Mika Hentunen: "Yhdysvaltain kongressivaalit eivät vaikuta Suomen Nato-hankkeeseen"
Ylen Mika Hentusen mukaan Yhdysvaltain tiukille menevät kongressivaalit saattavat heijastua maan ulkopolitiikkaan. Hän uskoo silti Yhdysvaltain jatkavan Ukrainan tukemista.
Helsingin Yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan 9. marraskuuta järjestämässä "Energiaa Eduskuntavaaleihin" -tapahtumassa puitiin kotimaan politiikan lisäksi 8. marraskuuta järjestettyjä Yhdysvaltain kongressivaaleja.
Tilaisuudessa kommentoijana toiminut Ylen Nato-erikoistoimittaja ja entinen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mika Hentunen kertoo äänestystuloksen olevan päivä vaaliuurnien sulkeutumisen jälkeen vielä todella auki.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että republikaanit vievät edustajainhuoneen, mutta senaatti pysyy mahdollisesti demokraateilla, hän kommentoi keskiviikkoaamupäivällä.
Julkisuudessa on ennen kongressivaaleja spekuloitu sillä, miten vaalien tulos vaikuttaa Ukrainan saamaan tukeen ja aseapuun. Yhdysvallat on tukenut Ukrainaa kymmenillä miljardeilla dollareilla.
– Uskon, että huoli Yhdysvaltain Ukrainalle kohdistetun tuen loppumisesta on vähän liioiteltu. Sen sijaan on todennäköistä, että asiasta tullaan keskustelemaan ja tukea kyseenalaistamaan aiempaa enemmän, Hentunen sanoo.
Myös muita ulkopoliittisia linjauksia saatetaan tuloksesta riippuen katsoa vaalien jälkeen uusin silmin. Hentusen mukaan Suomen Nato-jäsenyydellä on kuitenkin joka tapauksessa tulevan liittolaisen tuki.
– Suomen Nato-hankkeen kannalta vaaleilla ei tule olemaan vaikutusta, sillä sille on molempien puolueiden varaukseton tuki. Yleisesti republikaanit pitävät suurena teemana "taakan jakoa", jolla he painostavat Eurooppaa ottamaan enemmän vastuuta niin Ukrainasta kuin Natosta. En usko silti vaalien myötä radikaaliin muutokseen, Hentunen vakuuttaa.
Kääntyykö Yhdysvallat sisäänpäin?
Tämänkertaisia kongressivaaleja on tituleerattu perinteiseen tapaan välivaaleiksi, sillä vaalit osuvat Joe Bidenin presidenttikauden puoliväliin. Välivaaleissa istuvan presidentin valta on usein saattanut heikentyä.
– Merkittävää demokraateille on se, onnistuvatko he pitämään senaatin enemmistön, sillä ilman sitä Biden olisi seuraavat kaksi vuotta kuin rampa ankka. Se lamauttaisi Yhdysvallat ja saisi sen keskittymään enemmän sisäpolitiikkaan, hän sanoo.
Vaikka näyttää siltä, että republikaanit eivät onnistu saamaan enemmistöä kongressin molempiin kamareihin, voivat republikaanit Hentusen mukaan silti vaikeuttaa Bidenin loppukautta merkittävästi.
– Jos käy niin, että republikaanit vievät edustajainhuoneen, on erittäin suuri todennäköisyys sille, että Biden joutuu Donald Trumpin tapaan virkarikosoikeudenkäyntiin. Sinne republikaanit pystyvät Bidenin viemään jo pelkällä edustajainhuoneen enemmistöllä, hän sanoo.
Hentusen mukaan Bidenin mahdollinen virkarikosoikeudenkäynti aloitettaisiin nopeasti, kenties jo tammikuussa.
– Se johtaisi siihen, että Yhdysvallat olisi poliittisesti entistä epävarmemmassa tilassa ja kääntyisi sisäänpäin. Republikaanien kesken aikeesta on puhuttu avoimesti ja puolueessa valmistellaan Bidenin viemistä valtakunnanoikeuteen, Hentunen kertoo.
– Tuomiota ei välttämättä haeta, ennemminkin kostoa ja showta. Häntä saatettaisiin syyttää Hunter Bidenin bisneksistä, Afganistanista vetäytymisestä sekä pakkorokotuksista, hän jatkaa.
Katseet vuodessa 2024
Hentusen mukaan kahden vuoden päästä pidettävät presidentinvaalit voivat vaikuttaa "taakan jako" -ajatteluun Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa laajemmin, riippuen siitä, kuka presidentiksi valitaan.
– Trumpin aikanahan kävi näin. Republikaanien sisällä on huomattavasti enemmän "Amerikka ensin" -asennetta ja sisäänpäinkääntyneisyyttä, kuin demokraateissa, hän sanoo.
Hentusen mielestä on kuitenkin syytä huomioida republikaanipuolueen sisäiset sävyerot.
– Jos Yhdysvallat on maana jakautunut, niin samaten on myös republikaanit puolueena. Voidaan puhua äärioikeistolaisista ja hyvinkin omaan napaansa katsovista republikaaneista sekä kansainvälisistä ja globaalisti suuntautuneista vastaavista, hän avaa.
Ensimmäiseen leiriin lukeutuu myös Trump, jonka mahdollista presidentinvaaliehdokkuutta vuodelle 2024 on spekuloitu kilvan.
– Trumpin kaudellahan nähtiin, miten Yhdysvaltain yhteistyö kaikilla kansainvälisillä foorumeilla väheni. Hän veti Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta ja WHO:sta. Hänen entinen turvallisuusneuvonantaja John Bolton väittää kirjassaan, että Trump jopa väläytteli Natosta vetäytymistä, mikäli olisi tullut uudelleen valituksi, Hentunen muistuttaa.
