"Kaikki joukot voivat käyttää jalkaväkimiinoja saatuaan niihin koulutuksen" – Miinat jälleen osaksi Puolustusvoimien arsenaalia lauantaista lähtien
Teknologisen kehityksen myötä miinoissa voi olla erityyppisiä sensoreita, etähallittavuutta, itsetuho- ja deaktivoitumismekanismeja tai kaukolevittämismahdollisuus.
Suomi irtautuu jalkaväkimiinojen kieltävästä Ottawan sopimuksesta virallisesti lauantaina 10. tammikuuta, jonka jälkeen Puolustusvoimilla on lupa ottaa niitä käyttöön. Jalkaväkimiinojen käyttökielto on kestänyt lähes 14 vuotta.
Jalkaväkimiinan käyttö ja raivaaminen tulee olemaan osa koulutusta monelle varusmiehelle, etenkin pioneereille.
– Kaikki Puolustusvoimien joukot voivat käyttää jalkaväkimiinoja saatuaan niihin koulutuksen, mutta niiden pääkäyttäjiä ovat pioneerit, jotka rakentavat miinoitteita ja esteitä sisältäviä sulutteita, toteaa pioneeritarkastaja, eversti Riku Mikkonen.
Koulutusta annetaan myös henkilökunnalle ja reserviläisille. Miinojen koulutuksen etenemisestä ja käyttöönoton tarkemmasta aikataulusta tiedotetaan yksityiskohtaisemmin lähiaikoina.
Älykkäämmät ratkaisut
Mikkonen kertoo, että jalkaväkimiinoja on useita erilaisia tyyppejä. Ennen Ottawan sopimukseen liittymistä Suomessa käytettiin putki- ja sakaramiinoja.
Sakaramiinan toiminta perustuu maan pinnan yläpuolelle jäävään, sytyttimessä kiinni olevaan sakaralaukaisimeen. Miina räjähtää, kun sen päälle astutaan.
Putkimiinan toinen nimitys on lankamiina. Se on nimensä mukaisesti laukaisulangan kuormituksesta räjähtävä miina, jota voidaan käyttää niin metsässä kuin rakennetulla alueella.
– Suomeen mahdollisesti hankittavat miinat voivat olla yksinkertaisia putki- ja sakaramiinojen kaltaisia, mutta teknologisen kehityksen myötä miinoissa voi olla myös esimerkiksi erityyppisiä sensoreita, etähallittavuutta, itsetuho- ja deaktivoitumismekanismeja tai kaukolevittämismahdollisuus Mikkonen toteaa.
Monikäyttöinen ase
Jalkaväkimiina on suunniteltu räjähtämään sotilaan läsnäolosta, yleensä suorasta kontaktista miinaan, kertoo Mikkonen. Se haavoittaa yhden tai useamman henkilön, mutta voi myös tappaa.
Mikkosen mukaan miinoja käytetään hidastamaan vihollisen liikettä sekä aiheuttamaan sille tappioita. Kyse on pääasiassa puolustamiseen käytettävästä aseesta.
– Jalkaväkimiinoilla kyetään lisäksi estämään alueiden ja rakennusten käyttöä, valvomaan katvealueita sekä vaikeuttamaan panssarimiinojen raivaamista, Mikkonen kertoo.
Mikkosen mukaan jalkaväkimiinoissa voi olla myös esimerkiksi erityyppisiä sensoreita, etähallittavuutta, itsetuho- ja deaktivoitumismekanismeja tai kaukolevittämismahdollisuus. Kuva: Eetu Kolehmainen
Jalkaväkimiinoilla on myös pelotevaikutus. Ilmiötä kuvaillaan miinakauhun käsitteellä, mikä osoittaa, että aseella on voimakas psykologinen vaikutus sodankäynnissä.
Miinojen turvallista käyttöä painotetaan
Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Janne Kuuselan mukaan jalkaväkimiinojen turvallisuus varmistetaan ensisijaisesti käyttöalueiden suunnittelulla ja rajoittamisella.
Lähtökohta on, että miinoja käytetään vain alueilla, joista siviilit on evakuoitu.
– Siviiliväestöä tiedotetaan aktiivisesti vaarallisista alueista, asetetaan tarvittaessa liikkumisrajoituksia sekä mahdollisuuksien mukaan annetaan koulutusta toimintatavoista kohdattaessa epäilty räjähde, Kuusela kertoo.
Kuuselan mukaan miinojen laatu ja paikkatieto dokumentoidaan. Miinojen teknisen ja taktisen käytön lisäksi sotilaille koulutetaan niiden vastuullinen käyttö.
Miinoittamiseen ja pioneeritoimintaan liittyy olennaisesti suluttamisen käsite. Tämä tarkoittaa puolustavaa rakennelmaa, joka koostuu tyypillisesti miinoista sekä esteistä. Sillä pyritään estämään vihollisen liike määrätyllä alueella.
– Jokaisesta toimeenpannusta miinoitteesta laaditaan suluteseloste, jossa on eritelty sulutteessa olevat miinatyypit, niiden lukumäärä, mahdolliset ansoitteet sekä sulutteen tarkka sijainti, Kuusela toteaa.
Kuuselan mukaan miinoja valmistaudutaan paikantamaan, tunnistamaan ja tekemään vaarattomaksi. Jatkuvaa raivaamisvalmiutta ylläpidetään sekä normaali- että poikkeusoloissa.
