Eetu Kolehmainen

Varusmiehet työskentelevät suuren telttarakennelman parissa.

Uuteen päivärytmiin ja ryhmässä toimimiseen sopeutuminen aiheuttaa varusmiehille haasteita.

Mielenterveysongelmat yleisin syy varusmiespalveluksen keskeyttämiseen

Nuutti Levo

Varusmiespalveluksen keskeytymisprosenteissa tai yleisimmissä syissä ei ole havaittavissa merkittäviä vaihteluita.

Vuoden 2025 tammikuun saapumiserästä (1/25) 16,1 prosenttia varusmiehistä keskeytti palveluksensa koulutusjaksojen jälkeen. Merkittävimpänä keskeyttämisen syynä oli E-luokitus, jonka takia tammikuun saapumiserässä palvelus keskeytettiin 9,8 prosentilta. 

Vuoden 2024 heinäkuun saapumiserästä (2/24) 14,9 % keskeytti palveluksensa. Luku oli pienin poistumaprosentti vuoden 2017 jälkeen.

Uusimmasta saapumiserästä, eli heinäkuussa 2025 (2/25) aloittaneista alokasjakson jälkeen palveluksen keskeytti E-luokituksen vuoksi 4,8 %, siviilipalvelukseen lähtemisen seurauksena 2,3 prosenttia ja C-luokituksen seurauksena 1,6 %.

Nuorten mielenterveysongelmat heijastuvat inttiin

E-luokkaan määrätyllä henkilöllä on todettu jokin sellainen sairaus, vamma, vika tai rakenteellinen heikkous, jonka vuoksi hänet todetaan kykenemättömäksi palvelukseen 1–3 vuoden ajaksi.

Viime vuosina E-luokitusten määrä on ollut kasvussa. Kasvun taustalla on mielenterveyteen, jaksamiseen, sopeutumiseen ja päihteisiin liittyviä tekijöitä.

– Nuorten mielenterveysoireilun lisääntyminen näkyy varusmiespalveluksessakin. Esimerkiksi uuteen päivärytmiin ja ryhmässä toimimiseen sopeutuminen aiheuttaa myös haasteita, kertoo Pääesikunnan koulutusosaston majuri Jyrki Kalliola.

Kalliolan mukaan Puolustusvoimat seuraa keskeytyksiä ja tekee havaintojen pohjalta toimenpiteitä. 

– Suurin osa keskeytyksistä tapahtuu kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana, ja pyrimme helpottamaan palvelustaan aloittavien sopeutumista uuteen toimintaympäristöön erilaisin toimenpitein, kuten kiinnittämällä huomiota varusmiesten asialliseen kohteluun ja varusmiesjohtajien esimiestaitoihin.

Majuri Kalliola mainitsee esimerkkinä onnistuneista toimenpiteistä tukitaistelijatoiminnan ja tukihenkilökoulutuksen, joita ollaan pilotoitu ilmasotakoulussa ja Kainuun prikaatissa. 

– Tukitaistelijatoimintaan koulutuksen saaneiden varusmiesten antama vertaistuki on matalan kynnyksen tuen muoto ammattilaisten avun lisäksi, jota toteuttavat sosiaalikuraattorit, sotilaspapit ja terveydenhuoltohenkilöstö.

Mielenterveyteen liittyvien ongelmien lisääntyminen on kasvava yhteiskunnallinen ilmiö, jonka vaikutukset heijastuvat myös varusmiespalvelukseen. Majuri Kalliola muistuttaa, että Puolustusvoimat ei voi ratkaista ongelmaa yksin, vaan se vaatii yhteistyötä koko yhteiskunnan tasolla.