Merten kauhu
Suomen aluevesillä on paljon saaria, ja merialueet ovat suhteellisen matalia. Kumpikin näistä ominaisuuksista ovat miinoittamiselle edullisia. Merivoimissa varusmies pääsee tutustumaan merimiinoittamisen ihmeelliseen maailmaan.
Merimiinoittaminen on tärkeä osa Suomen merialueiden puolustamista. Miinoittamisen pyrkimyksenä on estää jonkun tietyn merialueen käyttö, tai ainakin rajoittaa sitä. Miinoituksella pyritään keskeyttämään kohdealuksen tehtävä. Tehtävä keskeytetään joko upottamalla tai vaurioittamalla aluksen runkoa.
Merimiinoittaminen tapahtuu laivan kannelta, josta miinat pudotetaan veteen. Pinta- ja ilma-alusten lisäksi myös sukellusveneet voivat laskea miinoja. Rannikkolaivaston komentajan, kommodori Jukka Anteroisen mukaan Suomen merivoimien miinoittaminen tapahtuu kuitenkin aina pinta-aluksesta käsin. Merivoimat käyttää miinoitustehtävissään sekä miinalauttoja että -laivoja.
– Merivoimien miina-arsenaali on hyvin monipuolinen ja laadultaan maailman kärkeä, Anteroinen kehuu.
Anteroisen mukaan merimiinoittaminen on tärkeä osa Merivoimien tulenkäyttöä. Merimiinoitteella taistelutilaa saadaan muokattua suotuisammaksi omalle toiminnalle. Tämä onnistuu esimerkiksi rajoittamalla liikkumista tietyillä alueilla.
– Merimiinoitteilla estetään Suomen merialueiden luvaton käyttö alueellisen koskemattomuuden ja meriyhteyksien turvaamiseksi. Lisäksi niillä estetään hyökkääjän pääsy valtakunnan ja Puolustusvoimien toiminnan kannalta tärkeille alueille, Anteroinen selittää.
Merivoimilla on käytössään sekä kosketus- että herätemiinoja. Ankkuroituvat kosketusmiinat eli sarvimiinat laukeavat aluksen koskettaessa miinan kohoa, eli veden alla tai pinnalla kelluvaan miinan osaan.
Herätemiinat lasketaan yleensä puolestaan merenpohjaan. Herätemiina laukeaa aluksen aiheuttamasta herätteestä. Herätteet aistii miinoissa oleva heräte- ja laukaisukoneisto. Herätteitä ovat muun muassa aluksen liikkeen synnyttävä paine, ääni ja magneettisuus.
– Merimiinojen käytön tehokkuus perustuu osittain niillä saatavaan pelotevaikutukseen, mutta mereen laskettu merimiina kykenee ehdottomasti myös tehokkaaseen asevaikutukseen. Herätepohjamiinan synnyttämä asevaikutus ulottuu hyvin kauas miinan räjähdyspaikasta, Anteroinen huomauttaa.
Miinan räjähtäminen lennättää vettä korkealle ilmaan.
Kuva: Puolustusvoimat
Runsasta saaristoa ja matalikkoja
Merimiinoittamisen erityispiirre muihin taisteluvälineisiin nähden on se, että merimiinoittamista on mahdollista käyttää jo ennen sotilaallisen kriisin puhkeamista merialueen luvattoman käytön estämiseksi. Suomen puolustuskyvyn uskottavuutta voidaan siis lisätä ennaltaehkäisevästi merimiinoittamisen avulla.
Merimiinoja voidaan käyttää sekä saaristossa että avomerellä. Tehokkaimmillaan miinoitus on kuitenkin alueilla, joissa saaristo ja meren matalikot vaikuttavat luonnostaan alusten liikkeisiin. Anteroinen kertoo, että merimiinoite sopii erityisen hyvin Suomen merialueisiin syvyssuhteiden ja rannikon erityispiirteiden ansiosta.
– Suomella on runsas saaristo. Asevaikutusta voidaankin tehostaa suluttamalla. Saaristomme erityispiirteitä ovat muun muassa lukuisat kapeikot ja saarien runsaus. Syvyyssuhteilla tarkoitetaan sitä, että merialueemme ovat keskimäärin muihin syviin meriin verrattuna matalia. Saaristomeren keskisyvyys on alle 30 metriä ja Suomenlahden alle 50 metriä, Anteroinen selittää.
Syvyyssuhteisiin liittyy myös topografia eli syvyyssuhteiden muutokset. Suomen aluevesissä on paljon matalikkoja. Aluevesien syvyys ei siis pysy samana, vaan muuttuu usein radikaalisti.
– Jossakin kohdassa on kymmenen metriä syvää, mutta sitten vieressä on neljäkymmentä metriä syvää. Siihen kymmenen metrin syvyyteen ei miinaa kannata laittaa, mutta neljänkymmenen metrin syvyyteen kannattaa. Vastustaja ei todennäköisesti tule siitä kymmenen metrin kohdasta, koska tiedostaa karille ajamisen riskin. Vihollinen ajaa siis joko kiville tai miinaan.
Merivoimilla miinavarusmies pääsee osallistumaan miinoittamiseen. Miinavarusmiehen tehtäviin kuuluu miinojen laskukuntoon laitto, niiden lastaaminen ja lopulta veteen laskeminen. Laskunkuntoon laitossa miinat varustellaan aluksella taistelukuntoisiksi ennen miinanlaskua. Tällöin miinoista poistetaan erilaisia varmistinlaitteita ja niihin asennetaan sytytyskoneiston osia sekä sarvet.
– Myös pääosa muissa aluksen tehtävissä palvelevista varusmiehistä osallistuu miinanlastaukseen. He saavat koulutuksen laskukuntoonlaittotehtäviin, jotta kyseiset toimet saadaan tarvittaessa suoritettua mahdollisimman nopeasti, Anteroinen avaa.
Miinalaivojen ja -lauttojen henkilöstöt harjoittelevat miinojen laskemista ja lastaamista säännöllisesti.
Kuva: Puolustusvoimat
