Merkityksen jäljillä

Suomalaisten filosofien kärkijoukkoon kuuluva Frank Martela haluaa auttaa ihmisiä löytämään heidän oman hyvän elämän reseptinsä. Sisäistä motivaatiota, merkityksellisyyttä ja hyvän tekemisen tärkeyttä tutkinut tietokirjailija on löytänyt työstään sen, mitä hän haluaa tarjota muille.

Kesäpäivän helteestä hehkuvaa katua pitkin potkulautailee tuttu kukkapaidan ja lierihatun kombinaatio. Ikonisen asukokonaisuuden omistaja on valtiotieteiden ja filosofian tohtori, psykologian dosentti Frank Martela, jonka säihkyvä hymy ja kirjat ovat selvästi samaa sarjaa.

Siirrymme sisälle kahvikuppien ääreen ja alamme puhumaan Martelan työstä. Hän kuvailee ammattiaan usean eri tehtävän summana: tietokirjailija, filosofi, tutkija ja esiintyjä. Lista on pitkä mutta sen palaset sopivat yhteen, sillä niitä kaikkia yhdistää halu auttaa ihmisiä.

– Tärkeää on pitää huolta siitä että nämä teoriat päätyvät sellaiseen muotoon, jossa ihmiset voivat saada niistä hyötyä omaan elämäänsä, Martela kertoo työnsä tavoitteista.

Martelan elämäntehtävän tavoitteena ei ole luoda uutta monimutkaista filosofisten käsitteiden ja teorioiden höttöä, jonka problematiikkaa norsunluutornissa istuvat monokkelisilmät voisivat sadan vuoden päästä purkaa osiin. Kirjojen, luentojen ja tutkijantyön päämääränä on hyvän elämän ymmärryksen laajentuminen ja tehostuminen niin, että jokainen tavallinen kaduntallaajakin voisi sen pohjalta parantaa omaa noin 80 vuoden matkaansa täällä maan päällä.

Tavallinen Tapiola

Martelan matka alkoi Espoon Tapiolasta. Koti oli tavallinen, ongelmaton ja idyllinen. Nuorena Martela pelasi jalkapalloa ja oli muutenkin aktiivinen ystävien ympäröimä nuori. Vanhemmat olivat molemmat akateemisesti koulutettuja ja kiinnostuneita kulttuurista. Kotona luettiin paljon ja Martela muistaa, kuinka talo oli täynnä kirjoja. Akateemisista lähtökohdista huolimatta filosofialla ei ollut vahvaa asemaa Martelan nuoruudessa, ensikosketukset siihen tulivat vasta teini-iässä.

– 14-vuotiaana sain kummitädiltä lahjaksi Jostein Gaarderin lapsille suunnatun filosofiakirjan Sofian maailman. Siellä käytiin kaikki klassiset ajattelijat läpi Aristoteleesta Descartesiin. Se oli ensikosketukseni filosofiaan, Martela muistelee.

Sofian maailma oli Martelalle ensimmäinen tapaaminen filosofian historian ja mahdollisuuksien kanssa, mutta todellisen siemenen tulevaan ammattiin kylvi Hermann Hesse romaanillaan Narkissos ja Kultasuu.

– Siinä kirjassa on kaksi päähenkilöä Narkissos ja Kultasuu, joista toinen asuu luostarissa ja elää mietiskelevää elämää ja toinen taas pyörii maailmalla taiteilijana tehden syntiä, olisikohan ihan murhaan päätynyt. Kirjailija ei kuitenkaan aseta toista toisen päälle, vaan he tapaavat ystävinä vuosien välein ja keskustelevat. Tuntuu, että molemmille se heidän tapansa on oikea tapa elää. Muistan että se herätti sellaisen ajatuksen, että hetkinen ei olekaan yhtä tapaa elää, Martela kertoo nostalgiatäpinöissä.

Yläasteen vaihteessa perhe lähti pariksi vuodeksi isän työn perässä Ruotsiin. Ruotsissa asuminen oli merkittävää aikaa Martelalle, niin hyvässä kuin pahassa. Kaikki ystävät jäivät Suomeen, eikä uusia oikein löytynyt. Ruotsalainen yksinäisyys oli nuorelle Martelalle  samaan aikaan vaikeaa ja kasvattavaa. Tyhjyys jätti tilaa kirjojen lukemiselle ja elämän pohtimiselle.

–  Se parin vuoden jakso ilman kavereita auttoi havaitsemaan sen, miten eri tavoin elämä voi kohdella ja kuinka satunnaisista seikoista kaikki voi olla kiinni, Martela toteaa.

Akatemian ovet avautuvat

Jatko-opiskelujen alussa Martelalla oli suuntana oman start-up yrityksen aloittaminen. Hän opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa informaatioverkostoja.

– Siinä vaiheessa ei ollut mitään selvää yritysideaa, opiskelin informaatioverkostoja ja kävin erillisiä yrittäjyyteen liittyviä kursseja. Se ajatus ei kuitenkaan ollut realisoitunut niin, että  olisin lähtenyt perustamaan yritystä. Ajattelin, että nyt lähdetään opiskelemaan ja sitten perustetaan yritys, Martela kertoo

Teknillisen korkeakoulun diplomityötä Martela lähti suorittamaan Nokian yhteiskuntavastuuosastolle vuonna 2005. Siihen aikaan paikka oli hyvin merkittävä. Nokia eli kulta-aikaansa ja johti kansainvälisiä yhteiskuntavastuuindeksejä.

– Ajattelin, että olisiko se yhteiskuntavastuuosasto sellanen paikka, jossa pääsee yhdistämään filosofiaa ja bisnes puolta, Martela selittää ajatteluaan.

Yhteiskuntavastuuosastolla Martelan innostus filosofiaa kohtaan puhkesi täyteen kukkaansa. Yritysmaailman voittoa tavoitteleva olemus herätti kaipauksen siihen mitä ei ollut.

– Siellä ei koskaan ollut syvällisen ajattelun ilmapiiri. Pomo oli todella fiksu tyyppi, mutta aina kun oli uusi kirja tai artikkeli jonka olin lukenut, niin vastaus oli, että kiinnostavaa mutta nyt ei ehdi perehtyä tuohon, koska meillä on tämä projekti kesken. Siellä tajusin, että mua kiinnostaa ajatella ja pohtia näitä asioita ajan kanssa syvällisesti ja aloin miettiä että missä olisi mahdollista sellaista tehdä. Silloin minulle kirkastui, että ehkä se tutkijan työ olisi se todennäköisin paikka, jossa pääsee ajattelemaan ja perehtymään asioihin, Martela kertoo.

Martela tutkii aiheitaan psykologian ja filosofian kautta. Kuva : Olli Nurminen

Filosofian syleilyyn

Nokian yhteiskuntavastuuosastolta Martela siirtyi filosofian pariin. Hän opiskeli filosofiaa Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa, joista jälkimmäisessä hän tapasi mentorinsa Esa Saarisen.

–  Kun aloin opiskelemaan teknillisessä korkeakoulussa niin kävin Esan filosofia kurssin. Sitten päädyinkin pari vuotta myöhemmin hänen kurssiassistentiksi ja kävin myös kahdesti Esan viikon mittaisessa Pafos-seminaarissa. Hän oli suuri vaikuttaja siinä vaiheessa. Sitten kun lähdin tekemään väitöskirjaa, niin hän oli minun väitöskirjan ohjaaja ja ollaan jokin artikkeli myös yhdessä kirjoitettu. Olin hänen kanssaan hyvin tiiviisti tekemisissä, Martela muistelee.

Saarinen vaikutti myös Martelan filosofisiin näkemyksiin. Molemmat pohtijat jakoivat tarpeen filosofisten teorioiden konkretisoimisesta elämässä. 

– Esa painotti vahvasti sitä, että pitäisi miettiä sellaista filosofiaa, joka on kytköksissä elävään elämään. Se on itsellekin ollut koko ajan ajatuksena. Haluan pysyä kiinni niissä kysymyksissä joilla on relevanssia ihmisten omaan ajatteluun ja elämään, Martela selittää.

Toinen Martelaan suuren vaikutuksen tehnyt ihminen on psykologi Richard M. Ryan. Ryanin merkittävä ja kansainvälisesti arvostettu motivaation tutkimustyö herätti Martelassa välittömästi mielenkiinnon, ja veti hänet Yhdysvaltoihin tekemään omaa tutkimustyötä motivaatiosta.

– Ryan oli konferenssissa Moskovassa pitämässä keynote-puhetta. Sen puheen jälkeen menin juttelemaan hänen kanssaan ja sanoin, että minua kiinnostaisi tulla sinne Rochesterin yliopistolle puolen vuoden päästä. Olin siellä puolitoista vuotta tekemässä akateemista tutkimusta. Kirjoittelin tutkimuksia liittyen sisäiseen motivaatioon ja hyvän tekemisen hyvinvointivaikutuksiin, Martela kertoo ajastaan Yhdysvalloissa.

Nykypäivän työkuva

Martela tunnetaan nykyään parhaiten hänen tietokirjoistaan. Hänen kuudesta kirjastaan menestynein on teoksista uusin Elämän tarkoitus – Suuntana merkityksellinen elämä (2020). Elämän tarkoitus on menestynyt kansainvälisesti, se on käännetty 29 kielelle. 

– Olin tuossa syksyllä puhumassa Chilessä eräässä seminaarissa, muistan kuinka sen seminaarin jälkeen ihmisiä oli jonoksi asti ottamassa selfieitä ja ihmiset halusivat omistuskirjoituksen kirjaan. En ole koskaan aikaisemmin ollut sellaisessa tilanteessa, että kaikki haluavat ottaa selfieitä, siellä tuntui kuin olisi suuri tähti, Martela kertoo iloisena.

Tietokirjojen lisäksi Martela pitää valmennuksia ja puheita Filosofian Akatemian kautta. Akatemia on Lauri Järvilehdon perustama koulutusyritys, joka pitää yksityisasiakkaille ja yrityksille valmennuksia sisäisen motivaation ja hyvän elämän löytämisestä.

– Ajatuksena oli että Filosofian Akatemia olisi paikka joka pyrkii tuomaan tutkimusmaailmasta hyviä näkemyksiä ja tarjoaisi niitä puheenvuoroina, valmennuksina ja luentoina erilaisille organisaatioille, yrityksille ja muille, Martela selittää FIlosofian Akatemian tarkoituksesta.

Työnteko on osa Martelan omaa hyvää elämää, se ei ole taakka vaan mielenkiintoinen elämäntehtävä.

– Koen että olen löytänyt omanlaisen paikan elämässä. Pääsen tekemään niitä asioita jotka innostaa ja kiinnostaa. Kyllähän olen sitä miettinyt, että jos saisin vaikka 20 miljoonaa euroa eikä rahasta olisi enää huolta, niin ei se mun arkea muuttaisi mitenkään.

Vinkki varusmiehille

Hyvälle elämälle ei ole Martelan mukaan mitään suoraa kaavaa, mutta se seuraa tiettyjä lainalaisuuksia, kuten terveellisiä ihmissuhteita ja mahdollisuuksia tehdä hyvää ympärillä oleville ihmisille. Martela painottaa, että muille tehty hyvä ei saa tulla itsensä toteuttamisen tielle.

– On sellaisia ihmisiä jotka uhraavat liikaa itseään muiden ihmisten vuoksi. Pitää jollain tavalla tutustua itseensä ja miettiä, että millainen ihminen minä olen, ja mikä se oma paikka maailmassa on, Martela kertoo.

Hyvään elämään nivoutuu Martelan mukaan myös vahvasti sisäinen motivaatio, joka ohjaa ihmisen miellyttävien ja ei niin miellyttävien elämän koettelemusten läpi. Sisäinen motivaatio on eräänlainen hyvän elämän bensa.

Valojen räjähtäessä päälle ja armeijan aamuherätyksen kaikuessa tuvan kylmissä seinissä, sisäinen motivaatio tuntuu usein kaukaiselta haaveelta. Miten varusmies voi löytää aamuihinsa palavaa intohimoa ja merkitystä?

– Sisäisessä motivaatiossa voidaan tehdä sellainen jaottelu, että jotkut asiat ovat vain kivoja tehdä. Ihminen voi vaikka tykätä jalkapallon pelaamisesta, niin hän ei tarvitse sen tekemiseen muuta syytä. Sitten se toinen muoto on sellainen arvoperustainen motivaatio, eli ihminen kokee, että jokin asia on hänelle erityisen arvokasta ja lähellä identiteettiä, ja se kokemus siitä asiasta on sellaista, jossa hän haluaa olla mukana. Varmasti siellä armeijassa on sellaisia asioita, jotka eivät ole niin innostavia itsessään, siellä metsässä rämpiminen voi tuntua erityisen turhalta, mutta siinä voi löytää sisäisen motivaation siitä, että on mukana tekemässä jotain arvokasta.

Martela keskittyy työssään hyvän elämän tutkimiseen. Kuva: Olli Nurminen