Merivoimien komentaja Tiilikainen: Suomi tuo Natoon erityisosaamista saaristo- ja miinasodankäynnistä

Itämeri on Kontra-amiraalin mukaan Nato-yhteistyön myötä hyvissä käsissä.

Merivoimien komentajana vuoden alussa aloittanut kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen on tyytyväinen komentajakautensa alkuun. Hän kertoo alkuvuoden olleen antoisa ja opettavainen.

Erityinen ylpeyden aihe on toimintavalmiuden säilyttäminen muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

Tiilikainen on vakuuttunut Merivoimien henkilöstön osaavuudesta ja kehuu edeltäjiensä tekemää työtä. Hän kertoo saaneensa johdettavakseen modernit ja hyvin varustellut Merivoimat. Kalustoa ja suorituskykyä hän pitää hyvänä.

– Merivoimat on valmis vastaamaan Itämeren alueen moninaisiin haasteisiin, kiitos jatkuvan kehitystyön ja strategisten hankkeiden, kuten Laivue 2020:n, Tiilikainen sanoo.

Laivue 2020 on Merivoimien hanke, jonka tehtävänä on korvata seitsemän poistuvaa alusta neljällä uudella Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetilla. Korvetit rakennetaan Raumalla, ja ensimmäisen aluksen rakentaminen on jo alkanut. 

Tiilikainen kertoo, että hanke etenee suunnitellusti ja hän odottaa innolla uusien alusten valmistumista ja käyttöönottoa.

– Odotamme, että kaikki neljä korvettia ovat operatiivisessa käytössä vuosikymmenen loppuun mennessä. Se parantaa merkittävästi kykyämme suojata kansallisia intressejämme ja toimia osana Naton yhteisiä operaatioita, Tiilikainen sanoo.

Merivoimien jatkuvasti kehittyvään suorituskykyyn Tiilikainen suhtautuu positiivisesti. Moderni kalusto, josta hän nostaa esille etenkin Hamina-luokan ohjusveneet ja uudet Gabriel-meritorjuntaohjukset sekä koulutus ja harjoitustoiminta, pitävät Merivoimien toimintavalmiuden jatkossakin huipussaan.

Nato-yhteistyö sujunut loistavasti

Suomen Nato-jäsenyyden mukanaan tuoma entistä vankempi yhteistyö liittolaismaiden kanssa on Merivoimien komentajan mukaan sujunut loistavasti.

Miinantorjunta-alus MHC Vahterpään kaksi kuukautta kestänyt komennus osana Naton pysyvää miinantorjuntaosastoa antoi Merivoimille arvokasta käytännön kokemusta Nato-yhteistyöstä sekä pitkäaikaisesta toiminnasta merellä. Vahterpään komennus oli Merivoimien historian ensimmäinen osana pysyvää Nato-osastoa.

– Vahterpää on saanut erinomaista palautetta toiminnastaan osana Naton pysyvää miinantorjuntaosastoa, mikä on osaltaan osoittanut kalustomme suorituskyvyn ja henkilöstömme erittäin korkean ammattitaidon. Koko MHC Vahterpään miehistö ansaitsee erityismaininnan osaamisestaan ja toimintakyvystään, Tiilikainen korostaa.

Tiilikainen toivoo, että Merivoimien aluksia nähdään Naton johdossa Itämeren alueella myös tulevaisuudessa. Osallistumista moniin Nato-tehtäviin on hänen mukaansa suunniteltu aktiivisesti.

Kontra-amiraali Tiilikaisen komentajakauden alku on sujunut mainiosti. KUVA: Elias Harinen

– Osallistuminen on kuitenkin aina poliittisista päätöksistä riippuvaista. Tavoitteenamme on osallistua aktiivisesti Naton operaatioihin ja harjoituksiin, mikä osoittaa sitoutumistamme Naton rauhan ajan puolustuksen tehtäviin ja vahvistaa sekä omaa että liittolaistemme turvallisuutta ja valmiutta.

Merivoimien Nato-yhteensovittaminen on Tiilikaisen mukaan hyvässä vauhdissa. Täyden yhteensopivuuden saavuttaminen kestää vielä muutaman vuoden, mutta tavoitteisiin sitoutuminen ja liittolaisilta saatu tuki helpottavat prosessin etenemistä.

Ruotsi ja Saksa tärkeimmät kumppanit

Merivoimien tärkeimmiksi arjen kumppanimaiksi Tiilikainen nostaa Ruotsin, Saksan ja Yhdysvallat. Näiden maiden kanssa Suomi harjoittelee aktiivisesti ja jakaa meritilannekuvaa vahvistaen samalla toimintakykyä Itämeren alueella. Tiilikainen kehuu erityisesti yhteistyötä Ruotsin kanssa.

Tiilikainen kertoo, että Suomen ja sen Itämeren kumppanimaiden merivoimat vertautuvat hyvin yhteen. Suomen suurimpina etuina hän pitää hyvin koulutettua henkilöstöä ja monipuolista kalustoa. Lisäksi hän nostaa esille Merivoimien osaavat rannikkojoukot, jollaisia muilla lähialueen mailla ei ole.

Naton tasolla Suomen suurimpia etuja ovat kyky toimia vaativissa arktisissa olosuhteissa sekä syvällinen osaaminen saaristo-olosuhteissa ja miinasodankäynnissä.

– Nämä ovat ainutlaatuisia kykyjä, jotka tuovat merkittävää lisäarvoa Naton yhteisiin operaatioihin. Itämerellä olemme aina läsnä ja toimintavalmiina. Tuomme Natolle sekä määrää että laatua, Tiilikainen tiivistää.

Kumppanimaat puolestaan pystyvät täydentämään Suomen osaamista etenkin vedenalaisen sodankäynnin ja laajamittaisten operaatioiden saralla.

Vuosipäivän juhlat Kotkassa

Tiilikaisen ensimmäinen reilu puolivuotinen uudessa tehtävässä huipentuu Merivoimien vuosipäivään 9. heinäkuuta. Tänä vuonna juhlallisuuksia vietetään Kotkassa, Ruotsinsalmen meritaistelun näyttämöllä. Vuosipäivä on valikoitunut vuonna 1790 käydyn taistelun alkamispäivän mukaan. 

Vaikka vuosipäivän ja Puolustusvoimain lippujuhlan päivän juhlinta muistuttavatkin toisiaan, korostaa Tiilikainen, että vuosipäivänä juhlitaan erityisesti Merivoimia.

– Vuosipäivä on tärkeä tilaisuus vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osoittaa kiitollisuutta koko henkilöstölle, hän sanoo.

Tiilikainen jakaa myös mieleenpainuvimman oman muistonsa Merivoimien vuosipäivään liittyen.

– Vahvimmat muistot liittyvät varmasti aikaani ohjusveneillä ja päivän viettoon alusten miehistön kanssa. Päivän aloittava juhlallinen lipunnosto on aina mieleenpainuva hetki.