Merivoimien komentaja: Tapahtumat muualla vaikuttavat aina Itämerellä
Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jori Harju painottaa, että on tiedettävä joka hetki, mitä Itämerellä tapahtuu, jotta turvataan riittävä suorituskyky oikeaan aikaan.
Suomi on täysin riippuvainen Itämeren alueesta, yli 80 prosenttia tuonnista ja viennistä kulkee meriteitse ja sen siirtäminen pyörille tai raiteille ei ole mahdollista. Tilannekuvan vaihtoa merialueilta tapahtuu muun muassa Ruotsin ja muiden Itämeren reunavaltioiden kanssa.
– Minun näkökulmastani Itämeri on maailman politiikan peili, se mitä tapahtuu muualla heijastuu ja vaikuttaa Itämeren turvallisuustilanteeseen, kommentoi merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jori Harju keskiviikkona 23. maaliskuuta järjestetyssä mediatapaamisessa.
Harju korostaa, että Suomen ja Ruotsin yhteistyö Itämerellä näyttää erityisen hyvältä tällä hetkellä.
– Meidän laivastojoukot tekevät yhteistyötä, ei nyt viikoittain, mutta useasti, samoin rannikkojoukot ja esikunnat. Meillä on sama tavoite pitää tämä meidän operaatioympäristö rauhallisena ja torjua tarvittavat uhat yhdessä, toteaa Harju.
Tällaista kansainvälistä toimintaa tukevat muun muassa yhteisharjoitukset. Marras-joulukuussa järjestetään FREEZING WINDS 22 -harjoitus, johon Ruotsi kutsutaan mukaan. Harjoitus on osa Suomen ja Ruotsin FISE-yhteistyötä. Erityisen haastavan harjoituksesta tulee tekemään sääolosuhteet, mutta Harju muistuttaa, että muuttuvissa ja vaikeissa toimintaympäristöissä on osattava toimia.
Valmiusyksiköt kiinnostavat
Merivoimat on kehittänyt toimintaansa muun muassa valmiusyksikköjoukkojen käyttöönotolla sekä kaluston uusimisella.
Tavoitteena oli Harjun mukaan saada pääosin varusmiesyksiköillä täysi operatiivinen suorituskyky valmiudellisten tehtävien suorittamiseen. Tämä tavoite saavutettiin, ja jo kesän jälkeen valmiusyksiköillä oli tarvittava varustus, koulutus ja yhteistyökyky muiden toimijoiden kuten Maavoimien ja Ilmavoimien kanssa. Valmiusyksikkötoiminta onkin ollut varusmiesten erityisenä suosion kohteena.
– Halukkaiden määrä on niin suuri ettemme voi kaikkia ottaa. Ja se tietenkin harmittaa siinä mielessä, että kun joku on motivoitunut tulemaan valmiusyksikkötoimintaan, ja ei sitten pääsekään, voi kyseisen halukkaan palvelusmotivaatio laskea jatkopalveluksen aikana, harmittelee Harju.
Uusien laivojen aloitus myöhästyy
Puolustusvoimien Laivue 2020 -hankkeen johdosta Rauman telakalla oli tänä vuonna määrä aloittaa uusien laivojen rakennus, mutta hankkeen aloitusajankohta on siirtynyt.
– Suunnittelu on ottanut pitempään, joten ensimmäisen aluksen rakentamisen alkuajankohta on siirtynyt myöhemmäksi eli se myös valmistuu myöhemmin. Se ei kuitenkaan vielä tarkoita, että kaikki neljä alusta tulisivat myöhemmin, vaan pidetään edelleen kiinni 2028 lopusta, jolloin se olisi operatiivisesti valmis, selittää Harju.
