Merivoimien kansainvälinen harjoitus kehittää rannikkosodankäynnin taitoja

Merivoimien ja Yhdysvaltain merijalkaväen yhteinen rannikkosodankäynnin harjoitus tarjoaa molemmille maille korvaamatonta hyötyä. Maat harjoittelevat poikkeuksellisen nopeasti järjestetyssä harjoituksessa ruohonjuuritason taitoja vaativassa rannikkoympäristössä.

Kansainväliset harjoitukset ovat täyttäneet Puolustusvoimien aselajien harjoituskalentereita kuluvan kesän aikana. Viime viikkojen aikana Merivoimat on kehittänyt osaamistaan ja yhteistoimintaa kansainvälisten kumppaneiden kanssa, kun Yhdysvaltain merijalkaväen 22. komppania saapui Itämerelle USS Kearsargen kyydissä. 

Harjoituksen pääpainona on Rannikkoprikaatin komentajan, kommodori Marko Laaksosen mukaan rannikkosodankäynnin harjoittelu. Suomesta mukana on Uudenmaan- ja Rannikkoprikaatien valmiusyksikköjen varusmiehiä sekä nopealla aikataululla mukaan tulleita reserviläisiä.

Vastaavanlaisia kansainvälisiä harjoituksia ei ole Rannikkoprikaatissa järjestetty aikaisemmin. Laaksosen mukaan harjoitus onkin ollut hänen uransa mieleenpainuvin. 

– Minun 30-vuotisen urani aikana tämä on ollut upein harjoitus, jossa olen ollut osallisena. Oppimiskäyrä on kaikilla, niin varusmiehillä kuin henkilökunnalla, kohonnut hurjasti ja ollut koko ajan nousussa. Olemme oppineet kaikki uutta, aina tykkimiehestä kommodoriin, Laaksonen iloitsee.

Yhteyksiä on vaihdeltu joukkojen välillä niin harjoituksen aikana kuin myös vapaa-ajalla sotilaskodissa. Kuva: Tomi Edwards

Yhdysvallat kiinnostunut  Merivoimien operointikyvyistä

Rannikkosodankäynti on Rannikkoprikaatin valmiuspäällikön, komentajakapteeni Antti Heinäsen mukaan hyvin erilaista verrattuna maasodankäyntiin metsäalueilla. Erityisesti vaihtelevat sääolot sekä vaikeakulkuinen maasto tuovat taisteluihin ja niiden suunnitteluun paljon lisähaasteita. 

– Maastossa etenemisnopeus on hyvin hidasta suurten  korkeuserojen vuoksi verrattuna esimerkiksi kangasmaastossa etenemiseen. Ryhmänjohtajien on myös huomattavasti vaikeampi pitää yhteyttä omiin joukkoihin. Liikkuminen vaatii tarkkaa suunnittelua ja siihen on yksinkertaisesti varattava paljon aikaa, Heinänen kertoo. 

Heinäsen mukaan yhdysvaltalaiset ovat olleet erityisen kiinnostuneita Merivoimien kalustosta ja kyvystä liikkua saariston vaikeakulkuisessa maastossa. 

– Yhdysvaltain merijalkaväen liikehtimiskyky pohjautuu pääsääntöisesti helikoptereilla liikkumiseen, kun taas meillä kulkeminen on sidottu vesistöaluksiin. Monissa pienissä saarissa helikoptereiden käyttö on hyvin vaikeaa ja joissakin operaatioissa niiden käyttö ei ole mahdollista. 

– Yhdysvaltalaiset ovat esittäneet suurta mielenkiintoa aluksiamme kohtaan ja ovat useaan otteeseen maininneet tarvitsevansa vastaavia aluksia myös itselleen, Heinänen toteaa. 

Harjoitukseen kuului taistelupelastuksen harjoittelua, jossa haavoittuneet sotilaat vietiin pois tulen alta. Kuva: Onni Pörhölä

Osapuolet erittäin tyytyväisiä harjoituksen kulkuun

Yhteistoiminta suomalaisten ja amerikkalaisten joukkojen välillä on ollut kaikkien osapuolien mielestä mutkatonta ja erittäin helppoa. Merijalkaväen kersantti Bosanac kertoo toimintatapojen olevan hyvin samankaltaisia maiden välillä. 

– Suomalaisten kanssa työskentely on ollut todella helppoa, koska monet toimintatavoista ovat hyvin samanlaisia, vain pieniä eroavaisuuksia löytyy. Pääsimme alusta asti työskentelemään yhdessä ja se on ollut todella sujuvaa, Bosnac kertoo. 

Rannikkoprikaatin varusmiehen, korpraali Axel Terävän mukaan taitoja on jaettu toisille harjoittelun yhteydessä, mutta pääpiirteittäin maat toteuttavat monet asiat hyvin samalla tavalla. 

– Olen harjoituksen aikana oppinut esimerkiksi yhdysvaltalaisten käsimerkkejä ja signaaleja. Heidän operaatioidensa toimintaa on ollut kiehtova seurata, Teräväinen toteaa. 

Rannikkoprikaatin henkilökunnassa harjoitustoiminnan odotetaan ja toivotaan jatkuvan  lähitulevaisuudessa. 

– Amerikkalaiset ovat ammattitaitoisia ja hyvin mukavia. Harjoitus on ollut meille Rannikkoprikaatille korvaamaton uuden osaamisen näkökulmasta. Odotamme innolla, että pääsemme pian harjoittelemaan heidän kanssaan uudelleen, Heinänen iloitsee.  

Yhdysvaltalaissotilaat operoivat saaristossa helikopterikalustolla, jolla he poistuivat takaisin tukialukselleen. Ylemässä kuvassa CH-53E Super Stallion ja alemmassa V22-Osprey. Kuvat: Tomi Edwards ja Onni Pörhölä.