Merivoimat panostaa kovilla tulevaisuuteen – luvassa monipuolisia uudistuksia

Ilmarinen ja Väinämöinen kohtaavat viimein Goljatinsa, kun uudet Pohjanmaa-luokan korvetit tulevat olemaan Merivoimien historian pisimmät alukset.

Itämeren korvettien uusi kuningas

Panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen laskettiin vesille 1930-luvun alussa, ja ne ovat valmistumisestaan lähtien pitäneet Merivoimien suurimpien alusten titteliä. Laivaston silloinen lippulaiva Ilmarinen upposi vuonna 1941 osuttuaan merimiinaan ja sisaralus Väinämöinen myytiin 1947 Neuvostoliitolle. 

Tuon jälkeen on Suomen laivastossa ollut 93-metrinen aukko, jota yksikään alus ei ole koossaan kyennyt täyttämään. Laivue 2020-hankkeen myötä Merivoimille ollaan hankkimassa neljä Pohjanmaa-luokan korvettia, joiden pituus tulee olemaan noin 114 metriä. Vaikka leveys jääkin hieman vajaaksi verrattaessa entisiin alusmammutteihimme, on myös uppouma korveteissa panssarilaivoja vastaava.

Alusten koko on kuitenkin pitkälti toissijainen asia. Ensisijaisia ovat suorituskyvyt, joita uudet monitoimi-korvetit Merivoimille antavat. Takapeilin sijaan Merivoimien katse onkin tiukasti tulevaisuudessa ja kehitystä tapahtuu jatkuvasti. 

Kehityskulun nykyisenä kapellimestarina toimii Merivoimien suunnittelupäällikkö, kommodori Janne Muurinen. Muurisen mukaan Laivue 2020- hanke eli Pohjanmaa-luokan korvettien rakentamisen valmistelu etenee suunnitelmien mukaan. Koronaepidemialla ei toistaiseksi ole ollut vaikutusta kokonaisaikatauluun. Aluksien rakentaminen alkaa vuonna 2022.

Hän kertoo Suomen meripuolustuksen uskottavuuden paranevan hankkeen myötä ja näin säilyttävän korkean tasonsa. Korvetit turvaavat suvereniteettiamme merellä myös normaaliolosuhteissa.

– Pohjanmaa-luokan ympärivuotinen käyttö vaikeassakin säässä tai jäätilanteessa sekä niiden kyky olla pitkään merellä antavat signaalin kyvystämme huolehtia omasta alueestamme. Aluksien käyttöönoton myötä paranee merialueen valvontakyky niin pinnan päällä, pinnan alla kuin ilmatilassakin. Korvettien myötä meripuolustuksen kyky käyttää ohjustulta mereltä, laskea merimiinoitteita sekä torjua sukellusveneitä paranee. Aluksien ilmatorjuntajärjestelmä suojaa tietysti aluksia itseään, mutta tuo myös suorituskykyä merioperaatioiden toteuttamiseen ja Suomen ilmapuolustukseen, Muurinen sanoo. 

Torpedot tekevät paluun 

Vaikka Laivue 2020 onkin hallinnut Merivoimista käytävää keskustelua ei se kuitenkaan ole ainoa käynnissä oleva projekti. Meripuolustukseemme on lähivuosina odotettavissa myös muita parannuksia.

– Laivue 2020 lisäksi Merivoimilla on kaksi tärkeää hanketta käynnissä: Hamina-luokan peruskorjaus ja pintatorjuntaohjushanke. Lisäksi rannikkojoukkojen tulivoimaa kehitetään, kertoo Muurinen.

Neuvostoliiton ja muiden voittajamaiden välillä tehty rauhansopimus kielsi Suomelta kosketuksetta räjähtävät torpedot toisen maailmansodan jälkeen. Sopimus raukesi 1990-luvulla, mutta torpedot eivät senkään jälkeen palanneet Merivoimien arsenaaliin. 
Uusien korvettien ja Hamina-luokan peruskorjauksen myötä myös torpedot ovat palaamassa takaisin osaksi Merivoimien suorituskykyjä. 

– Ensimmäiset torpedot testataan tänä vuonna, kun Hamina-luokan peruskorjauksen yhteydessä aluksiin on asennettu torpedoase. Torpedot tulevat myös Pohjanmaa-luokan korveteille. Torpedojen käyttöönoton myötä Merivoimien kyky torjua sukellusveneitä paranee merkittävästi. Tavoite parantaa vedenalaisen sodankäynnin kykyä on ollut jo jonkin aikaa suunnitelmissa, toteaa Muurinen.

Liikkuvuus on rannikkojoukkojen tulevaisuus

Ohjukset, torpedot ja muut modernit asejärjestelmät ovat pitkälti korvaamassa kiinteää rannikkotykistöämme. Vaikka rannikkotykistö onkin jo lipunut ohi kulta-aikansa, on sillekin vielä paikkansa.

– Merivoimien käytössä olevat kiinteät rannikkopatterit ovat osa meripuolustuksen tulenantokykyä vielä tämän vuosikymmenen, kertoo Muurinen.

Rannikkopatterien korvaamisen suunnittelu on kuitenkin jo Muurisen mukaan käynnissä. Rannikkojoukkojen tulivoimaa tullaan rakentamaan vuosikymmenen jälkipuoliskolla. 

– Rannikkojoukkojen kyky valvontaan, kohteiden suojaamiseen, tulenantoon ja tarvittaessa painopisteen siirtoon on meripuolustuksen toimivuuden kannalta keskeistä, perustelee Muurinen.

Rannikkojoukkojen valmiuksia tullaan lisäämään ajoneuvosijoitteisella pintatorjuntaohjusjärjestelmällä. Rannikkojoukoille liikkuvuus on kaikki kaikessa: niiden tulee kyetä liikkumaan niin rannikolla kuin saaristossakin.

Merellä Suomi ja Ruotsi täydentävät toisiaan

Varsinkin Itämerellä Suomen läheisin ja tärkein liittolainen on Ruotsi. Maiden välinen FISE-yhteistyö on tähdellinen osa Merivoimien toimintaa myös jatkossa. Muurinen vakuuttaa, että yhteistyö etenee tällä hetkellä molempien maiden näkemyksen mukaisesti.

– Suomen ja Ruotsin meritilannekuvan vaihto on toiminut jo pitkään hyvin. Merivoimat kehittää edelleen kykyä toimia Ruotsin merivoimien kanssa osana Puolustusvoimien FISE-yhteistyötä. Suomen ja Ruotsin merivoimilla on jo pitkään ollut hyvää ja tiivistä harjoitusyhteistyötä. Harjoittelu tähtää kykyyn toimia yhdessä eri tilanteissa.

Maiden suorituskykyjen ristiinkäyttö ei kuitenkaan tällä hetkellä ole suunnitelmissa, vaikka ainakin yksi Suomelta puuttuva kortti ruotsalaisten pakasta löytyy. Museona toimiva sukellusvene Vesikko tulee myös jatkossa olemaan Suomessa lajinsa ainoa edustaja. Ruotsalaisilta sukellusveneitä löytyy viisi kappaletta. 

– Ruotsin merivoimilla on osa-alueita, kuten sukellusveneiden suorituskyvyt, joita meillä ei ole. Esimerkiksi harjoittelu ruotsalaisten sukellusveneiden kanssa on meille arvokasta. Suomelle ei olla hankkimassa omaa sukellusvenejärjestelmää, painottaa Muurinen.

Vastaavasti Merivoimilla on myös omat vahvuutensa. Ruotsi - Suomi maaottelua ei Muurinen kuitenkaan ala maiden merivoimien välillä järjestämään. 

– Maidemme merivoimien eroavaisuuksia suorituskyvyssä ei ole helppoa yksiselitteisesti arvioida. Esimerkiksi Ruotsilla on edellä mainitut sukellusveneet, kun taas Suomella on vahva osaaminen merimiinoituksessa ja erittäin hyvin toimiva asevelvollisuusjärjestelmä osaavine reserviläisineen.

Lopuksi suunnittelupäällikkö tiivistää, että Merivoimat kykenee tulevaisuudessakin hallitsemaan oman toiminnan kannalta tärkeät merialueet ja kohteet saaristossa ja rannikolla sekä puolustamaan Suomea mereltä suuntautuvilta hyökkäyksiltä.

– Merivoimat on tulevaisuudessakin yhtenäinen ja toimintakykyinen osa Suomen puolustusvoimia. Merivoimilla on toimintakykyisiä, tulivoimaisia ja taistelunkestäviä joukkoja korkeassa käyttövalmiudessa ja kyky toimia yhdessä muiden puolustushaarojen ja kumppanien kanssa kaikissa tarvittavissa toimintaympäristöissä.