Merivoimat kouluttaa varusmiesjohtajille mielenterveystaitoja uudessa kokeilussa
Tuoreen kaveritukimallin isä, sotilaspastori Henri Kivijärvi haluaa vahvistaa asevelvollisten henkistä hyvinvointia palveluksessa. Säännöllinen avautuminen voi muodostua varuskunnissa yhtä tutuksi rutiiniksi kuin aseen puhdistus.
Rannikkoprikaatissa käynnistyi lauantaina kokeilu, jossa varusmiesjohtajat saavat lisää vastuuta alaistensa psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
Komentajakapteeni, sotilaspastori Henri Kivijärven kehittämää kaveritukimallia sovelletaan Merivoimien Atrain 21 -harjoituksessa Rannikkoprikaatin huoltokomppaniassa Upinniemessä.
Viikon pituisen kokeilun aikana jokainen varusmiesjohtaja pitää ryhmälleen päivittäin tukikeskustelun, jossa ryhmän jäsenet voivat kertoa tuntemuksistaan matalalla kynnyksellä.
Kivijärven mukaan keskustelutilanteen rentouteen panostetaan. Johtajia on ohjeistettu poistamaan arvomerkkinsä ja suosimaan vapaata puhetapaa keskustelun aikana.
– Tämän päivän varusmies on välillä hyvin halukas puhumaan tunteistaan, Kivijärvi kertoo.
Varusmiesjohtajat välittävät tiedon esiin nousseista henkisistä haasteista henkilökuntaan kuuluville joukkueenjohtajille, jotka raportoivat edelleen yksikön päällikölle. Tiedot pidetään alusta asti nimettöminä varusmiesten yksityisyyden suojaamiseksi.
Kokeilun ensisijaisena tarkoituksena on sujuvoittaa johtajien välistä tiedonkulkua ja kehittää tilannekuvan rakentamista. Laajan informaatiopohjan avulla lisätukea voidaan kohdistaa tehokkaasti.
– Keskeisin asia psykososiaalisen tuen kannalta on oikea tilannekuva avuntarpeesta, Kivijärvi kiteyttää.
Kokeilun piirissä on parhaillaan yli sata varusmiestä, joista noin kaksikymmentä toimii johtajatehtävissä.
Avautuminen osaksi arkea
Kaveritukimallissa on Kivijärven mukaan kyse kulttuurinmuutoksesta kasarmeilla. Asevelvollisille tarjotaan turvallisuutta luova rutiini, joka muistuttaa siitä, että tukea on saatavilla helposti.
– Läsnäolo ja turvallisuuden tunteen luominen vaikuttavat siihen, kuinka moni jaksaa palveluksensa loppuun asti, Kivijärvi perustelee.
Rannikkoprikaatissa aloitettu kokeilu on osoitus Puolustusvoimien tahtotilasta kehittää asevelvollisten henkistä hyvinvointia ja tukimahdollisuuksia.
– Kun valtio käskee ihmiset kutsuntoihin, meillä täytyy olla näyttöä siitä, että kykenemme tekemään jo rauhan aikana merkittäviä tukitoimenpiteitä helposti, Kivijärvi linjaa.
Jos kaveritukimalli otetaan käyttöön laajemmin, vastuu kulttuurinmuutoksen käytännön toteutuksesta on pitkälti varusmiesjohtajilla.
Rannikkoprikaatin kokeiluun osallistuva lääkintäaliupseeri, alikersantti Peter Pitkänen arvelee, että pidättäytyvän ilmapiirin uudistaminen voi tuottaa alussa vaikeuksia.
– Ajatus itsessään on positiivinen, mutta toteuttaminen tulee olemaan aika hankalaa, Pitkänen sanoo.
Sotilaspastori Henri Kivijärven mukaan psykososiaalinen tuki kulkee käsi kädessä maanpuolustustahdon kanssa. Kuva: Juho Lehtonen
Kriisiajan valmius varmistetaan henkisellä tuella
Henri Kivijärvi aloitti kaveritukimallin kehittämisen syksyllä 2020. Taustalla oli sotilaspastorin työssään näkemä asevelvollisten tarve kattavammalle henkiselle tuelle.
Kaveritukimallilla voidaan kehittää samalla myös Puolustusvoimien suorituskykyä.
Kivijärven mukaan sodan ajan valmius nousee, kun perusyksiköt tuottavat osan psykososiaalisesta tuesta itse. Tällöin ammattiauttajien työpanos voidaan kohdistaa tarkoituksenmukaisemmin.
– Meillä on aika vähän tekijöitä silloin, kun koko sodan ajan vahvuus on käytössä, Kivijärvi toteaa.
Inspiraatiota meren takaa
Kivijärvi on kehittänyt mallia yhteistyössä Uudenmaan prikaatissa työskentelevän kollegansa, sotilaspastori Markus Weckströmin kanssa. Myös varusmiehiä ja reserviläisiä on kuultu.
Kaverituen perusajatus on läheistä sukua Ruotsin puolustusvoimien kamratstöd-mallille.
Ruotsissa vertaistuen merkitys on otettu huomioon jo pidempään. Kivijärvi kertoo hyödyntäneensä Upinniemessä kokeiltavan mallin suunnittelussa maan puolustusvoimilta lainattua psykologista tietoa.
Pohjoismaisten kaveritukimallien kaltaisia elementtejä löytyy muun muassa myös Naton After Action Review (AAR) -käytännöstä.
Jos kokeilu ottaa tuulta alleen, kaveritukimalli saatetaan ottaa käyttöön Rannikkoprikaatissa jo tulevana vuonna. Mallin viimeistelyyn Rannikkoprikaatista saatavan palautteen pohjalta kuluisi Kivijärven mukaan noin vuosi.
Kaverituki voitaisiin tuoda kaikkiin suomalaisiin varuskuntiin parhaimmillaan jo vuonna 2023.
