Merisotakoulun uusi johtaja haluaa jatkaa edeltäjiensä ansiokasta työtä

Merisotakoulun uuden johtajan, kommodori Tuomo Meron tavoitteena on ylläpitää Merisotakoulun poikkeusoloissa tarvittavia taitoja sekä tutkimusta. Euroopan muuttunut tilanne korostaa tavoitteiden tärkeyttä.

Merisotakoulun johtaja vaihtui juhlallisesti Suomenlinnassa 31. maaliskuuta järjestetyssä johtajanvaihtoparaatissa. Tilaisuuden aikana kommodori Juhapekka Rautava luovutti paikkansa kommodori Tuomo Merolle.

Mero on toiminut aikaisemmin sotilaallisen puolustusyhteistyösektorin johtajana Pääesikunnan suunnitteluosastolla, erityistehtävissä Pääesikunnassa sekä muissa komentajantehtävissä Merivoimissa. Kommodoriksi hänet ylennettiin vuonna 2021. 

Mero kertoi olevansa syvästi kiitollinen sekä nöyrä saamastaan kunniasta palvella Merisotakoulun uutena johtajana. Mero arvoi nöyryyden kumpuavan ennen kaikkea Merisotakoulun pitkästä ja hienosta historiasta, joka ulottuu aina vuoteen 1748 asti. 

- Koulussa on erittäin motivoitunutta henkilökuntaa, opiskelijoita sekä varusmiehiä, mikä tekee koulun johtamisesta erittäin miellyttävää ja palkitsevaa Mero kehuu. 

Johtajanvaihtoparaatissa joukkoja oli paikalla kaikista Merisotakoulun joukkoyksiköistä. Tilaisuus suoritettiin juhlallisin menoin Panssariprikaatissa toimivan puolustusvoimien varusmiessoittokunnan säestämänä. Paikalla tilaisuutta seuraamassa oli merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jori Harju sekä joukko muita kutsuvieraita. 

Tavoitteena tehostaa toimintaa poikkeusoloissa sekä turvallisuudessa 

Mero kehui edeltäjiään ja kertoi, että Merisotakoulussa on tehty loistavaa työtä. Mitään isoja muutoksia ei ole luvassa, Mero kiteyttää. Tavoitteenaan hänellä on huolehtia että merisotakoulun ydintehtävät: poikkeusoloissa toiminta sekä tutkimustyö toteutuvat jatkossakin vaaditulla tasolla. Toiseksi tavoitteekseen hän nosti esiin työ- ja palvelusturvallisuuden tehostamisen merisotakoulussa.

Keskeistä turvallisessa työ- ja palvelusilmapiirissä on se, että uskalletaan kysyä neuvoja jos jotakin asiaa ei osata tehdä, Mero kertoo. Näin vältetään mahdolliset vaaratilanteet ja kehitytään omassa tehtävässään. Merolla on asiasta omakohtaista kokemusta. Puheessaan hän paljasti, että hyväksi johtajaksi hänet teki se, että hän uskalsi myöntää itselleen ettei kaikkea voi tehdä ja hallita yksin, vaan neuvoja sekä tukea pitää kysyä silloin kun sille on tarvetta. 

Ukrainan tilanne korostaa yleisen asevelvollisuuden tärkeyttä

Ukrainan tilannetta hän kuvaili murroskohdaksi niin Euroopan kuin myös Suomen historiassa. – Muuttunut turvallisuuspoliittinen ympäristö Euroopassa korostaa puolustusvoimien ja maanpuolustuksen tärkeyttä Suomessa, Mero tuumaa.

Puolustusvoimien tehtävänä on toimia asiantuntijoina ja jakaa kansalaisille luotettavaa sekä laadukasta tietoa sodan tapahtumista, Mero toteaa. Ukrainan sota kokemukset ja tapahtumat on käytävä läpi Suomessa todella tarkasti, Mero korostaa.