Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Puolustusvoimat

Rannikkojoukkoja nousemassa aluksesta maihin kalliolle.

Porin prikaati on järjestänyt Ritva 21 -harjoitusta varten seitsemän kertausharjoitusta. Reserviläisiä harjoitukseen osallistuu noin 700.

Meri- ja rannikkoseutu mittaa korona-ajan varusmiehet

Patrik Haverinen

Merivoimien johtama kunnianhimoinen Ritva 21 -harjoitus on käynnistynyt Etelä-Suomessa. Ruotsalaisten alukset Pohjois-Itämerellä tarjoavat lisämausteen mahdollisimman todenmukaiseksi rakennetulle harjoitukselle.

Merivoimat osallistuu Puolustusvoimien pääsotaharjoitukseen eteläiseen Suomeen keskittyvällä Ritva 21 -harjoituksella. 6 500 osallistujan ponnistuksen valmisteluvaihe alkoi 24.5. ja taktinen vaihe on käynnissä huomisesta perjantaista alkaen 28.5.–2.6. Mukana on varusmiesten ja kantahenkilökunnan lisäksi noin 700 reserviläistä.

Harjoitukseen osallistuvat kaikki Merivoimien joukko-osastot sekä joukkoja Porin prikaatista, Kaartin jääkärirykmentistä, Panssariprikaatista, Ilmavoimista, Rajavartiolaitoksesta, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta. Tavoitteena on ensisijaisesti mitata kesäkuussa kotiutuvien varusmiesten yhteistoimintakykyä joukkokokoonpanoissa. Harjoituksen aikana harjoitellaan myös yhteisoperaation suunnittelua puolustushaaraesikuntien ja joukko-osastojen välillä.

– Tämä korostaa kykyämme ja tahtoamme yhteisoperaatioiden suunnitteluun ja toimeenpanoon, korostaa harjoituksen johtaja, lippueamiraali Tuomas Tiilikainen

Harjoitusskenaariossa on syntynyt kuvitteellinen eskaloituva kriisi Itämeren alueella, jonka valtiot ja maantiede ovat kuvitteellisia. Harjoituksen taistelutoiminta huipentuu Hankoniemen alueella, mutta osaharjoituksia järjestetään jo tällä viikolla laajasti muun muassa Säkylässä ja pääkaupunkiseudulla. Sotatoimia harjoitellaan maalla, merellä ja ilmassa kaikkina vuorokaudenaikoina.

Rannikkotaisteluosastot toimivat Saaristomerellä ja Hankoniemessä, joissa niiden tehtäviin kuuluu muun muassa maihinnousun torjuntaa, meritiedustelua, ilmapuolustusta sekä tulenkäyttöä meritorjuntaohjuksin, rannikkotykistöllä ja kranaatinheittimistöllä. 

Laivaston taisteluosastot harjoittelevat Saaristomeren, Pohjois-Itämeren ja Suomenlahden alueella. Niiden tehtäviin lukeutuvat esimerkiksi meriliikenteen suojaus, sukellusveneiden torjunta, miinantorjunta ja meripelastus.

Huoltojoukot harjoittelevat eritoten taistelukyvyn ylläpitoa ja taistelun tukemista. Ilmavoimat tukee harjoituksessa merioperaatiota muun muassa maalinosoitustehtävillä, ja Rajavartiolaitoksen joukot liittyvät harjoitukseen oman harjoituksensa puitteissa. 

Rannikkojääkäreitä tähystämässä merelle.

Kaksipuoleisia simulaattoreita hyödynnetään harjoituksessa siten, että vastakkain taistelevat joukot tekevät toistensa suhteen itsenäisiä päätöksiä. Loppuvaiheessa toisensa kohtaavat Porin prikaatin ja Uudenmaan prikaatin joukot. Kuva: Puolustusvoimat.

Eläväistä vihollistoimintaa Ruotsista

Pohjoisella Itämerellä mukana on kaksi ruotsalaisalusta: HMS Trossö ja Visby-luokan korvetti. Alukset toimivat ennalta laaditun skenaarion mukaisina vastustajina mutta eivät saavu lainkaan Suomen aluevesille.

– Ruotsalaisten läsnäolo mahdollistaa Merivoimien joukoille realistisen vihollistoiminnan, jota vastaan he toimivat ja käyttävät harjoitustulta, Tiilikainen avaa.

Porin prikaati osallistuu kaikkien puolustushaarojen osaharjoituksiin, mutta kaikista merkittävimmiltä osin se on mukana Ritva 21 -harjoituksessa. Prikaatin osallistujajoukot koostuvat noin 2 900 sotilaasta, joista 1 800 on varusmiehiä, 700 reserviläisiä ja 750 henkilökuntaan kuuluvia. Ritvaan valmistautuakseen Porin prikaati on järjestänyt seitsemän kertausharjoitusta.

– Tämä harjoitus on testi siitä, miten olemme pystyneet kehittämään kotiutuvan saapumiserän osaamista korona-aikana, Porin prikaatin komentaja, prikaatikenraali Mika Kalliomaa painottaa.

Joukko-osaston sotilaat taistelevat harjoituksen loppuvaiheessa Hankoniemen alueella Uudenmaan prikaatia vastaan. Harjoituksessa hyödynnetään kaksipuolisia simulaattoreita; molempien joukkojen johtajat ja esikunnat tekevät itsenäisiä päätöksiä toisiaan vastaan annettujen tehtävien puitteissa. Palautteenanto ja harjoituksen seuraaminen esikunnasta käsin on helppoa, sillä simulaattorit on jaettu kaikille sotilaille sekä ajoneuvoihin.

Reserviläisiä on mukana harjoituksessa aina esikunnasta taistelutehtäviin asti. Koronarajoitusten suhteen ollaan tarkkana; maskeja käytetään koko harjoituksen ajan, eivätkä joukot sekoitu missään vaiheessa telttakuntien ulkopuolella.

Myös ympäristönsuojelu on huomioitu tarkoin jo harjoituksen suunnittelussa, sillä alueeseen kuuluu runsaasti merensuojelualueita rannikolla ja saaristossa sekä esimerkiksi Saaristomeren ja Tammisaaren kansallispuistot. Kaikki osallistuvat joukot ovat saaneet toiminnalliset ohjeet ympäristön kunnioittamisesta.