Merellistä kulttuuria saaristossa

Merellistä tunnelmaa sotilashistorian siivittämänä Saariston Rengastiellä. Rengastie tarjoaa kotimaisen vaihtoehdon ulkomaanmatkalle.

Saariston Rengastie tarjoaa kaikenikäisille kiehtovan kesälomamatkan. Ruotuväki tutustui Saariston Rengastiehen ja sen mielenkiintoisiin kohteisiin puolustushistoriaa silmällä pitäen. Perinteisten saariston lomakohteiden lisäksi tarjolla on aimo annos historiaa.

Saariston Rengastiestä poikkeuksellisen tekee noin 250 kilometrin matkalle sijoittuvat peräti yhdeksän lauttamatkaa. Reitillä merimatkoihin lauttojen kyydissä meneekin kokonaisuudessaan aikaa reippaat kolme tuntia. Lauttamatkat tarjoavat oivan mahdollisuuden ihailla saaristoa.

Rengastie alkaa virallisesti Turusta ja päättyy Turkuun, mutta esimerkiksi Helsingistä saaristoon suunnistava matkaaja voi oikaista suoraan Kaarinan kautta kohti saaristoa. Nykyisin suurin osa rengastien saaristo-osuudesta kuuluu Paraisten kaupunkiin, sillä Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö liittyivät vuonna 2009 Paraisiin.

Rengastie sotilashistorian näkökulmasta

Rengastien historiasta ja sotilashistoriasta kiinnostuneen kannattaa aloittaa matka Turusta merimuseo Forum Marinumista. Forum Marinumin tutkija Mikko Meronen kertoi tarkemmin rannikkotykistön historiasta Saariston Rengastien alueella. Merosen mukaan rannikkolinnakkeiden rakennus Ahvenanmaalle ja Turun saaristoon alkoi ensimmäisen maailmansodan aikaan Venäjän toimesta. Linnakkeet ja tykit jäivät Suomelle itsenäistymisen myötä.

– Örö, Bengtskär, Utö ja Katanpää ovat ainakin suht helposti saavutettavissa muillakin keinoin ja omalla veneellä, kertoo Meronen vierailijoille avoimista linnakesaarista.

Puolustustoimintaa on ollut Merosen mukaan rengastien varren saarissa myös muun muassa Jungfruskärissä ja Alskärissä. Saariin ei kuitenkaan pääse ilman omaa venettä. Saariston ainoa Puolustusvoimien aktiivikäytössä oleva linnake sijaitsee Korppoon saaren länsipuolella Gyltössä. Gyltön saari on vieläkin sotilasaluetta ja aktiivikäytössä. Myös Utössä ja Örossa on edelleen Puolustusvoimien tykkikalustoa.

Vanha esikuntarakennus Korppoon keskustassa. Kuva: Oskari Aumo

Linnakulttuuria rengastiellä

Rengastien alkupäästä Kaarinasta löytyvä Kuusiston linnanrauniot tarjoavat muistoja Turun seudun vanhemmasta sotilashistoriasta. Autolla matkaavalle kierros raunioilla tuo reilun kymmenen kilometrin koukkauksen rengastieltä. Kuusiston linna oli yksi Suomen ensimmäisistä linnoista ja sen rakentaminen alkoi 1300- luvulla. 

Linnan loistopäiviä vietettiin 1400-luvulla ja linnan toiminta ajettiin alas 1500- luvun alkupuolella. Kiinnostus linnaa kohtaan heräsi jälleen 1800-luvun loppupuolella, jolloin raunioita aloitettiin kaivamaan ja tutkimaan. Nykyisin linnan ylläpidosta vastaa Metsähallitus ja alueella suoritetaan edelleen kunnostustöitä Museoviraston toimesta.

Hieman tuoreempaa linnakulttuuria saariston rengastien varrella edustaa Askaisissa sijaitseva Louhisaaren linna, joka tunnetaan myös Mannerheimin synnyinkotina. Louhisaaren linnan rakennutti Herman Klaunpoika Fleming 1650-luvun puolivälissä ja se edustaa aikansa barokkityyliä. Flemingin aikakausi linnassa jatkui aina 1700- luvun loppuun, jonka jälkeen linnassa vaikutti Mannerheim suku.

Saaristokaupunkien elämää

Nykypäivänä Saariston Rengastien saaret kuuluvat Paraisten kaupunkiin, mutta saarien keskukset tarjoavat matkailijoille monenlaista persoonallista nähtävää. Paraisten keskusta tarjoaa viimeisenä paikkana ennen saaristoa isommat ruokakaupat ja erilaiset erikoisliikkeet. Matkalla kannattaakin piipahtaa Paraisten keskustassa esimerkiksi jäätelöllä tai kahvilla.

Paraisten jälkeen rengastie kiertää Nauvon, Korppoon ja Houtskarin, joista jokaiselta saarelta löytyy ruokakaupat ja monenlaisia pieniä putiikkeja. Saarilta löytyvät myös varsin persoonalliset vierasvenesatamat, joiden yhteydessä pääsee nauttimaan saariston tunnelmasta.

Syvemmälle saaristoon sukeltaessa myös ihmisten ja palveluiden määrä vähenee. Saariston kapenevilla teillä kannattaakin pitää silmät auki ja katsella mitä matkan varrelta löytyy. Puolustushistoriaa voi löytää esimerkiksi Korppoosta, jonka keskustassa sijaitsee entinen esikuntarakennus, joka oli esikunta käytössä vuosina 1940–1967 Gyltön linnakkeen valmistumiseen asti.

Erityisen kauniita ovat myös saariston kirkot, joita löytyy lähes jokaiselta saarelta. Kauniita kivikirkkoja voi saarten lisäksi löytää rengastien varrelta muun muassa Taivassalosta, Paraisilta ja Askaisista.

Peterzensin vierasvenesatama Kustavissa. Kuva: Oskari Aumo

Saaristossa maltti on valttia

Rengastien kiertämiseen kannattaa varata riittävästi aikaa, sillä lauttamatkat vievät yllättävän paljon aikaa. Myös rengastiellä ajamiseen kannattaa varata riittävästi aikaa, jotta matkan varrella ehtii tutustumaan nähtävyyksiin. Etenkin saarissa kiertävät mutkikkaat pikkutiet vaativat omaa rauhallista ajotapaa. Paikkoja tutkiva saattaakin esimerkiksi löytää rengastien varrelta monenlaisia mielenkiintoisia ruokapaikkoja.

Lauttamatkoja rengastie pitää sisällään yhteensä yhdeksän. Suurin osa matkoista ovat lyhyitä kymmenen minuutin matkoja saarten välillä. Pidempiä reilun puolen tunnin ylityksiä ovat Korppoo-Houtskari ja Iniö-Kustavi lauttamatkat. Rengastien ainoa maksullinen lauttamatka sijoittuu matkan keskiväliin Mossala-Dalen välille. Matka kestää lautan kyydissä noin tunnin ja kustantaa henkilöautolta 42 euroa, jalkaisin kyytiin pääsee kymmenellä eurolla. 

Aikataulu rengastien kiertoon kannattaa suunnitella Mossala-Dalen lautta-aikataulujen mukaan, sillä lautta kulkee vain neljästi päivässä. Muut rengastien lautat kulkevat aktiivisesti osa aikatauluilla noin tunnin välein ja osa tarvittaessa. Kovimpaan sesonkiaikaan kannattaa myös varautua täysiin lauttoihin. Huomion arvoista on myös paikallisten asukkaiden etuajo-oikeus lautoille.

Majoitukseen rengastien varrelta löytyy monenlaisia persoonallisia majapaikkoja aina hotelleista bed & breakfast tyyppiseen majoitukseen. Lomasensonkina liikkeellä olevan kannattaa varata majoitus hyvissä ajoin, sillä kesäkuukausina saariston majoituskapasiteetti on koetuksella.