Meksiko tasapainoilee lännen ja idän välillä
Meksikon presidentin mielestä Nato toimii Ukrainan suhteen moraalittomasti. Asiantuntijan mukaan Meksikon johdon puheet ovat kuitenkin ristiriitaisia maan taloussuhteisiin nähden.
Ukrainan sota on jakanut maailmaan kahtia tavalla, joka on verrattavissa kylmään sotaan. Oman leirin valitseminen ei ole ollut kaikille helppoa. Meksiko on yksi maista, joka on lähettänyt ristiriitaisia viestejä Ukrainan sodan suhteen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin affilioitunut tutkija Lauri Tähtinen.
– Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador on ottanut joissain tapauksissa hyvin vahvasti kantaa Naton ja Nato-maiden toimintaa vastaan. Ihan sodan alussa presidentin oman Morena-puolueen nuorisoryhmä asettui myös selkeästi Venäjän presidentti Vladimir Putinin puolelle, hän sanoo.
Tähtisen tuoreen Mexico's domestic decay -julkaisun mukaan López Obrador on kuvaillut Naton toimintaa Ukrainan suhteen jopa moraalittomaksi. Nato-kritiikistä huolimatta myöskään Meksiko ei ole hyväksynyt Venäjän hyökkäystä.
– Kansainvälisellä näyttämöllä, kuten YK:ssa, Meksiko on ollut äänestämässä Venäjän hyökkäyksen tuomitsemisen puolesta, vaikka vielä hyökkäyksen alkuvaiheessa maa äänestikin tyhjää, Tähtinen kertoo.
Hänen mukaansa Meksikon poliittinen vasemmisto, johon myös presidenttipuolue Morena luetaan, tuntee nostalgiaa Kuuban vallankumouksen sekä Neuvostoliiton aikoja kohtaan. Tähtinen uskoo sen vaikuttavan tapaan, jolla he kokevat sodan.
– Selvästi varsinkin presidentin itsensä ja hänen puolueensa piirissä on tällaista vanhaa antiamerikkalaisuutta. He ajattelevat, että koska ukrainalaiset ovat yhdysvaltalaisten kavereita, he eivät ole meidän ystäviä, Tähtinen selittää.
Kaksien raiteiden naapuruussuhteet
Vaikka Meksiko ei välttämättä koe olevansa pohjoisnaapurinsa ideologinen liittolainen, ovat maiden taloussuhteet tiiviit. Tähtisen mukaan Yhdysvaltain tuonnista noin 15 prosenttia tulee Meksikosta, kun jopa 80–85 prosenttia Meksikon viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin.
– Meksikohan on taloudellisesti täysin riippuvainen Yhdysvalloista. Tosiasialliset liiketoimintaan liittyvät intressit ja taloudellinen toimeentulo niin teollisessa pohjoisessa kuin turismista elävässä etelässä linkittyy Yhdysvaltoihin, Tähtinen toteaa.
– Mutta tämän hetken poliittisella johdolla on vanhakantainen ja romanttinen kuva Venäjästä sekä siitä, miten Moskova-Peking akselille voisi rakentaa maailman, joka ei olisi niin Yhdysvallat-vetoinen kuin se on ollut viime vuosikymmeninä, hän jatkaa.
Kiina kietoutuu Meksikon ja Yhdysvaltain väleihin myös Meksikon poliittisen johdon visioita konkreettisemmalla tasolla. Kiinalaiset välittäjät tuovat Meksikon järjestäytyneen rikollisuuden käyttöön kemikaaleja, joista tuotetaan Yhdysvaltain markkinoille fentanyyliä sekä muita synteettisiä opioideja.
– Yhdysvaltain ja Meksikon välisellä asialistalla fentanyyli- ja opioidikuolemat ovat väkisinkin korkealla, sillä kyseisiin huumeisiin kuoli yli 100 000 yhdysvaltalaista viime vuonna, Tähtinen sanoo.
Samaan aikaan Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto haluaa Tähtisen mukaan monipuolistaa keskustelua maiden välisistä suhteista, eikä jumittua pelkästään maahanmuuttoon tai huumeisiin.
– Yhdysvallat haluaa tuoda tuotantoketjuja ja kauppaa lähemmäs itseään. Sen seurauksena Meksikoon on tehty paljon investointeja ja toiveena on, että kauppaa tehtäisiin tulevaisuudessa enemmän, hän kuvaa.
Demokratian lujuus testissä
Myös Meksikon sisäpolitiikassa riittää draamaa. Maan populistiksikin kuvailtu presidentti López Obrador ajaa läpi uudistusta, jossa aiemmin poliittisesti sitoutumattomaan Meksikon vaalivirastoon valittaisiin jäsenet kansanäänestyksillä. Koska virasto päättää, miten vaalit järjestetään, herättää sen politisointi spekulaatiota.
Tähtisen mukaan pelkona on, että Meksikon demokratiakehityksen mahdollistanutta tahoa käytettäisiin johonkin täysin päinvastaiseen tarkoitukseen.
– Teoriassa voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi siihen, ketkä saavat äänestää, kenen äänet lasketaan tai ketkä pääsevät rekisteröitymään ehdokkaiksi. Tiedämme varmaksi vain sen, että tarkoituksena on muuttaa perusinstituutiota. Todennäköisesti sillä on jotakin vaikutuksia, hän analysoi.
Seuraavan kerran Meksikossa järjestetään presidentinvaalit vuonna 2024. Istuva presidentti López Obrador ei voi asettua niissä ehdolle, sillä Meksikossa presidentit saavat istuvat maksimissaan yhden kuusivuotisen kauden.
