Medialukutaito on maanpuolustuskysymys – Ukrainan sota todistaa asian tärkeyden
Sukupolvien välinen kuilu mediatottumuksissa heikentää Suomen resilienssiä.
Sosiaalinen media haastaa toimituksellisen median roolin uutislähteenä, varsinkin nuorten joukossa. Tämä asetelma luo uusia turvallisuusriskejä yhteiskuntaamme. Porin kaupungin järjestämässä keskustelussa SuomiAreenassa nostettiin esille luotettavan mediakentän ja vahvan medialukutaidon tärkeyttä informaatiovaikuttamisen torjunnassa.
– Journalistisella medialla on eettinen koodisto, jota toimittajan pitää seurata. Tämä takaa sen, että kansalaiset voivat luottaa mediaan, ja luottamus on Suomessa todistetusti hyvin korkealla, sanoo MTV3:n vastaava päätoimittaja Tomi Einonen.
Pitkän linjan Venäjään erikoistunut toimittaja, Iltalehden Arja Paananen tuntee hyvin toimittajan vastuun.
– Ei voi vain toistaa sitä propagandaa, jota Venäjän mediaan syötetään, vaan pitää osata tulkita sitä tietoa ja avata, miksi tämä on tärkeä asia suomalaiselle yleisölle.
Keskustelun osallistujat olivat yhtä mieltä kansallisen resilienssin tärkeydestä mutta tunnistivat myös media-alan haasteet.
Haasteena ovat erityisesti nuoret, joilla ei ole samanlaista kuluttajatottumusta uutisten kanssa kuin vanhemmalla sukupolvella. Sosiaalinen media on monelle nuorelle jopa ainoa uutislähde. Perinteinen media yrittää pysyä tässä kehityksessä mukana ja tavoittaa nuoret, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty.
– Kaupalliselle medialle somesisältö ei myöskään tuota mainostuloja lainkaan, ja se jää usein sisäänheittotuotteeksi, Einonen kertoo.
Ohjaaja Aku Louhimies halusi keskustelussa painottaa koulun ja yleissivistyksen roolia resilienssin rakentamisessa informaatiovaikuttamista vastaan.
– Koulut ovat tässä kysymyksessä eturintamassa, kaikki alkaa lukutaidosta, Louhimies toteaa.
Louhimies otti myös puheeksi Ukrainan sodan opit viestinnässä ja turvallisuudessa. Näitä asioita maa hoitaa hänen mielestään hyvin. Sota on näyttänyt, että jokaisella, rivikansalaisesta presidenttiin, on sodan aikana viestintävastuuta. Ukrainalaisten viesti on pysynyt hyvin yhtenäisenä ja operaatioturvallisuus on maassa vahva. Kansallinen ja kulttuurinen ylpeys vahvistaa sitä paitsi Ukrainalaisten halua ottaa nämä asiat vakavasti.
– Maakuva muuttui vuoden 2014 jälkeen. Ukrainalaiset ovat panostaneet hurjasti kulttuuriin koska sehän on juuri sitä, mitä he puolustavat, Louhimies toteaa.