Mannerheim-ristin ritarit nostettiin esiin uudella, runollisella tavalla
Poikkeuksellisen urheat, sodan kokeneet Mannerheim-ristin ritarit esitetään majuri Joni Pirisen Tunnettu sotilas -teoksessa ennen kaikkea inhimillisestä näkökulmasta.
Katajanokan Kasinon Kenraalisalissa oli erityisen ylpeä tunnelma Tunnettu sotilas -kirjan julkistamistilaisuudessa 5. lokakuuta.
Majuri Joni Pirisen kirjoittamassa, Kadettikunta ry:n tänä vuonna julkaisemassa teoksessa kerrotaan Mannerheimin ristin ritarien tarinaa sekä kunnioitetaan heidän muistoaan runojen muodossa.
Julkistamistilaisuudessa kuultiin muun muassa teoksen runoja sekä runoilijan lausumina että majuri Janne Isoahon laulamina.
Teoksen julkaisuajankohta oli Pirisen mukaan erityisen osuva. Kirjan rooli suomalaisessa yhteiskunnassa tuntuu olevan hänelle selvä.
Pirinen pyrkii rakentamaan lukijalle selvemmän käsityksen sodan ajan Suomesta ja siitä, minkälaisia urheat ritarit olivat pohjimmiltaan.
– Toivon, että lukija viimeisen rivin luettuaan ymmärtää, minkälainen Suomen tilanne on aiemmin ollut, Pirinen avaa.
Myös Kadettikunta ry:n puheenjohtaja, Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Mika Kalliomaa tunnistaa kulttuurin ja yhtä lailla kirjan roolin yhteiskunnassa.
– Kulttuurin kautta rakennetaan sitä, mitä puolustetaan. Siis sitä, mitä on suomalaisuus, Kalliomaa kuvailee.
Teos kertoo 1. ja 2. luokan Mannerheim-ristin ritareista, jollaisiksi nimettiin jatkosodan aikana ja sotien jälkeen 191 urheaa Suomen Puolustusvoimain sotilasta sotilasarvosta riippumatta.
Niin sanotuksi Marskin ritariksi nimitettiin Vapaudenristin ja Vapaudenmitalin kunniamerkeistä annetun asetuksen mukaan "erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erityisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi."
Teoksen avulla suomalaista sotahistoriaa voidaan tarkastella uudella tavalla. Runomittaan laadittua teosta voidaan lukea Pirisen mukaan ainakin kolmella tavalla: tekstitettyinä tarinoina, rytmitettyinä runoina tai sovitettuina lauluina.
