Mannerheim-professuuri vahvistaa suomalaista Venäjä-tutkimusta

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Katri Pynnöniemi vihittiin Maanpuolustuskorkeakoulun ja Helsingin yliopiston yhteisprofessuurin ensimmäiseksi haltijaksi. Hanketta rahoittava Mannerheim-säätiö antoi nimensä professuurin käyttöön.

Maanpuolustuskorkeakoulun ja Helsingin yliopiston yhteiseksi Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessoriksi on valittu Katri Pynnöniemi, joka on aiemmin toiminut vanhempana tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa. Pynnöniemi kertoo haluavansa kiinnittää apulaisprofessorina erityistä huomiota uuden sukupolven Venäjä-osaajien kouluttamiseen.

– Uskon, että kahden yliopiston yhteinen professuurinimike on erittäin hyvä lisä suomalaiseen tutkimuskenttään. Olen itse tehnyt aiemmin varsin paljon tutkimustyötä, mutta opettanut vähemmän. Koen, että tässä ajassa on tärkeää kiinnittää huomiota opetustyöhön. Näin kasvatamme uusia asiantuntijoita ja vahvistamme Venäjää ja sen turvallisuuspolitiikkaa koskevaa tutkimusta, Pynnöniemi korostaa.

 

Venäjä on Pynnöniemen mukaan alkanut toteuttaa 2010-luvulla asevoimien uudistus- ja varusteluohjelmaa. Aktiivisuus näkyy myös Ukrainan ja Syyrian konflikteissa, joissa Venäjä on käyttänyt sotilaallista voimaa. Pynnöniemen mukaan olennaista uudessa professuurissa on se, että Suomi voi tarkastella Venäjän toimintaa riittävällä asiantuntemuksella.

– Meillä on oltava sellaista tietotaitoa, että voimme tehdä riittävällä varmuudella havaintoja Venäjän toiminnasta ja sen vaikutuksista turvallisuuteemme, Pynnöniemi tiivistää.

Pynnöniemen mielestä suomalaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta on syytä monipuolistaa.

– Tutkimus on tällä hetkellä melko kapea-alaista. Perustuntuma aiheeseen on kuitenkin hyvä. Meillä on sotilaspuolella paljon osaamista, joka ei välttämättä näy, Pynnöniemi sanoo.

Tulevissa tutkimuksissaan Pynnöniemi haluaa painottaa etenkin Venäjän strategiseen ajatteluun ja maan kansainväliseen asemaan liittyviä teemoja.

– Venäjällä on viime aikoina muutettu paljon turvallisuuspolitiikkaa ohjailevia strategioita. Tarvitsemme perustutkimusta siitä, mitä nämä muutokset käytännössä tarkoittavat. Tarvitsemme myös lisää tietoa Venäjän omista uhkakuvista ja siitä, miten se asettuu laajempaan kokonaisuuteen maailmanpolitiikassa, Pynnöniemi kuvailee.

 

Uutta yhteisprofessuuria juhlistettiin maanantaina 5. kesäkuuta Helsingin yliopiston juhlaseminaarissa. Samassa tilaisuudessa professuuria merkittävällä summalla rahoittavan Mannerheim-säätiön hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotila ilmoitti juhlallisessa puheenvuorossa, että professuuri saa käyttöönsä Mannerheimin nimen.

– Tänä vuonna tulee kuluneeksi Suomen 100-vuotisjuhlan ohella 150 vuotta Mannerheimin syntymästä. Nämä kytkeytyvät toisiinsa niin merkittävästi, että halusimme olla mukana jossain Suomen historiaa kunnioittavassa hankkeessa. Päätimme, että tämän professuurin rahoittaminen on juhlavuotemme päätukihanke, Ihamuotila kertoo.

Myös Mannerheimin elämän kytkökset Venäjään vaikuttivat rahoituspäätöksen syntyyn.

– Yksi syy Mannerheimin onnistuneelle ylipäällikön uralle oli se, että hän tunsi Venäjän. Hän ymmärsi maan kieltä, kulttuuria ja paikallisia ihmisiä. Siksi säätiömme mielestä on tärkeää, että saamme mahdollisimman paljon objektiivista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa Venäjän turvallisuuspolitiikasta myös nykypäivänä, Ihamuotila perustelee.

Oikeus Mannerheimin nimen käyttämiseen on varsin harvinainen. Nimellä halutaan Ihamuotilan mukaan saada kansainvälisiä vaikutteita.

– Uskomme, että nimi voi antaa professuurille arvovaltaa. Se noudattaa kuitenkin myös kansainvälistä tapaa. Jos menemme harvardeihin ja stanfordeihin, huomaamme, että siellä arvostetut professuurit kantavat jonkin tietyn henkilön nimeä, Ihamuotila valaisee.

Uusi yliopistojen yhteisprofessuuri saa mittavan rahoituksen ulkopuolisilta säätiöiltä. Rahoitusta tukee Mannerheim-säätiö, Maanpuolustuksen kannatussäätiö sekä Maanpuolustuskorkeakoulun tukisäätiö. Varat ohjataan professuurin virkaan Helsingin yliopiston kautta