Macron laajentaisi Ranskan ydinasepelotteen koko Euroopan tasolle – "Olen varsin skeptinen ehdotusta kohtaan"

Voisiko Ranska yksinään pelastaa eurooppalaisen ydinasepelotteen, vai luottaako Eurooppa jatkossakin täysin Yhdysvaltojen tukeen?

Naton ydinasepelote perustuu jäsenvaltioidensa omiin ydinaseisiin, sillä liitto itse ei omista ydinaseita. Pelotteen ylläpitäminen on lähes kokonaan Yhdysvaltojen vastuulla.

– Ydinasepelote on ennaltaehkäisevää toimintaa. Vihollisen ei kannata hyökätä, koska ydinaseet takaavat mittavat kostotoimet, toteaa ydinasepolitiikkaan erikoistunut opettaja Tapio Juntunen Tampereen yliopistosta.

Yhdysvalloilla on lähes 6 000 ydinasetta, kun taas Ranskalla ja Iso-Britannialla on kummallakin muutama sata. Yhdysvallat on laajentanut pelotteensa myös Euroopan ydinaseettomien valtioiden ylle Naton kautta.

Tampereen yliopiston opettaja Tapio Juntunen uskoo ydinaseiden sotaa ennaltaehkäisevään vaikutukseen. Kuva: Yankuan Zhang

Laajennetun ydinasepelotteen suurimpia haasteita on se, onko ydinasetta käyttävä valtio valmis riskeeraamaan mahdollisen kostoiskun liittolaisensa puolesta. 

Onko Yhdysvallat valmis käyttämään ydinasetta muiden kuin omien alueidensa suojelemiseksi?

– Yhdysvallat suojelee varmasti itseään hyökkäykseltä. Mutta miksi Yhdysvallat olisi valmis käyttämään ydinaseita esimerkiksi Etelä-Karjalan puolustamiseen, pohtii ulkopoliittisen instituutin tutkija, Jyri Lavikainen.

Euroopan vaihtoehdot

Yhdysvaltain lausunnot oman roolinsa vähentämisestä Natossa ovat herättäneet keskustelua Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta. Euroopan Nato-maat voivat reagoida tilanteeseen useilla tavoilla.

– Yksi vaihtoehto on, että Euroopan valtiot kehittävät omia kansallisia ydinaseohjelmia. Tämä kuitenkin johtaisi ydinasesulkusopimuksen romuttumiseen, kertoo Juntunen.

Todennäköisempi vaihtoehto on, että Naton eurooppalaisten ydinasevaltioiden rooli korostuu.

– Ranska on ehdottanut, että se ulottaisi oman ydinasepelotteensa koko Euroopan ylle. Näin syntyisi yleiseurooppalainen pelote, toteaa Juntunen.

Kaikki vaihtoehdot eivät kuitenkaan tarkoita ydinaseiden määrän kasvattamista.

– Vaihtoehtona on myös, että Eurooppa ja Nato kehittävät omia tavanomaisia asejärjestelmiään pelotteeksi, Juntunen lisää.

Ranskasta Euroopan suojakilpi

Presidentti Emmanuel Macron esitti maaliskuun alussa televisiopuheessaan, että Ranska voi laajentaa ydinasepeloitetaan kattamaan muut Euroopan valtiot.

Tämä ehdotus voisi vahvistaa Naton uskottavuutta Euroopassa, sillä Ranskalla on nykyisin 290 ydinasetta, jotka on tarkoitettu strategiseen vastaiskuun.

– Ranskan tulisi osallistua Naton ydinasepäätöksentekoon ja ottaa siinä johtava rooli, jos se haluaa laajentaa ydinasepelotettaan, toteaa ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä.

Mahdolliset neuvottelut Naton sisällä tulisi kuitenkin hoitaa varoen. Ranska ei halua lisätä sodan uhkaa eikä vaikuttaa aggressiiviselta.

– Ranskan pitäisi kasvattaa ydinkärkiensä määrää merkittävästi, jotta syntyisi laajennettu eurooppalainen pelote. Ranskan osaaminen mahdollistaa tämän, Särkkä arvioi.

Särkän mukaan Yhdysvaltojen Nato-kriittiset lausunnot, jotka alkoivat presidentti Donald Trumpin aikana, eivät ole kuitenkaan toistaiseksi johtaneet käytännön muutoksiin.

– Meillä ei ole mitään käytännön osoitusta siitä, että Yhdysvallat olisi vetäytymässä Naton ydinasepelotteesta, Särkkä huomauttaa.

Taustalla poliittiset motiivit

Särkkä kehottaa suhtautumaan Ranskan ehdotukseen varauksella.

– Tämä on ennen kaikkea keskustelunavauksesta, eikä Ranska ole vielä tehnyt mitään konkreettisia muutoksia ydinasepolitiikassaan.

Hän ei itse pidä ehdotusta kovin realistisena ainakaan lähitulevaisuudessa.

– Olen varsin skeptinen ehdotusta kohtaan. Tämä olisi valtava muutos Ranskan nykyisessä ydinasedoktriinissa.
Macronin ehdotus saattaa myös liittyä enemmän hänen poliittisiin päämääriinsä kuin pelkästään ydinasepolitiikan kehittämiseen.

Ranskassa presidentti ohjaa pitkälti maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa – myös ydinaseita.

– On täysin mahdollista, että seuraava presidentti tulee poliittisen kentän äärilaidoilta ja suhtautuu epäilevästi pelotteen laajentamiseen. Tällainen pitkäaikainen prosessi vaatii yli presidenttikausien tapahtuvan jatkuvuuden, Särkkä pohtii.

Ulkopoliittisen instituutin järjestämä "Eurooppalaisen ydinpelotteen haasteet ja mahdollisuudet" -paneeli pidettiin 24. huhtikuuta. Keskustelun moderaattorina toimi instituutin vanhempi tutkija, Matti Pesu.