Kiväärejä, drooneja ja panssarivaunuja – seuraavassa investointipaketissa on Maavoimien vuoro

Liittouman yhteisillä hankinnoilla voitaisiin parantaa kustannustehokkuutta ja huoltovarmuutta.

Ilmavoimat saa kohta suojella Suomen taivaita tuliterillä F-35-hävittäjillä. Merivoimat valmistautuu ottamaan käyttöön Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetit. Seuraavaksi on Maavoimien vuoro. 

Ajoitus on otollinen. Investointipaketin on tiedetty tulevan jo pitkään, joten nykyaikaisen sodan tilannekuvaa on pystytty seuraamaan investoinnit mielessä. Suomen geopoliittiset realiteetit vaativat reagointia.

– Venäjä on tehnyt Suomen lähialueilla organisaatiomuutoksia. Prikaatit ovat muuttuneet tai muuttumassa divisiooniksi, Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki raportoi mediatilaisuudessa Maanpuolustuskorkeakoululla.

Välimäen mukaan Venäjän tappiot Ukrainan sodassa ovat osoittaneet, että sillä on kyky sietää suuriakin tappioita. Sanktioista huolimatta se on kyennyt korvaamaan menettämäänsä ja vaurioitunutta materiaalia. Ukrainan mukaan Venäjä on menettänyt yli miljoona sotilasta. Suurista miestappioista huolimatta varuskunnat kasvavat.

– On oletettava, että nykyisen Leningradin sotilaspiirin miesvahvuus kasvaa noin 80 000 sotilaaseen. Sotilaiden määrä lähialueillamme ennen 2022 alkanutta sotaa oli noin 40 000.

Drooneja jääkärikomppanioille

Ukrainan sota on opettanut miehittämättömien järjestelmien, esimerkiksi droonien arvon. Ne ovat olennainen osa nykyaikaista sodankäyntiä. 

Välimäki paljastaa, että kamerakuvalla ohjattavien FPV (First Person View)-taistelulennokkien käyttökoulutus alkaa henkilökunnalle jo syksyn aikana. Lisäksi Maasotakoulussa kokeillaan tämän kesän varusmiesten kouluttamista niiden käyttöön.

Saapumiserälle 1/26 FPV-droonien koulutusta pilotoidaan ja toimintaa on kokeilujen perusteella tarkoitus laajentaa ensi kesänä saapumiserälle 2/26.

– Jos kaikki menee hyvin ja kokeilutulokset näin osoittavat, niin jääkärikomppanioiden tulitukiosaan liitetään taistelulennättäjiä. Kevyen kranaatinheittimen lisäksi samaan tukielementtiin tulee FPV-kyvykkyys.

FPV-droonien koulutusta pilotoidaan saapumiserällä 1/26. Osa henkilökunnasta saa käyttökoulutusta jo tänä syksynä. Kuva: Amos Kautto

Maavoimien ilmailun päällikkö, everstiluutnantti Jaakko Kauppinen kertoo uudesta miehittämättömien laitteiden tutkimusalasta ja sen sektorista, joka tekee poikkitieteellistä tutkimusta kaikkien miehittämättömien välineiden kanssa aselajeja tukien.

Välimäki myös painottaa, että Puolustusvoimat haluaa olla miehittämättömien laitteiden kehityksen kärjessä. Miehittämättömien maanpinnalla kulkevien alusten käyttöä Suomen soisessa ja järvien värittämässä maastossa on tutkittava.

Tavoitteena yhteiset hankinnat

Välimäki korostaa, että yhteiset investoinnit ovat koko liittouman etu. Hankkeet, joissa monen maan resurssit voidaan keskittää yhteen kohteeseen, hyödyttävät jokaista. Yksi esimerkki on Patrian vetämä CAVS-panssariajoneuvohanke, jonka piirissä on nyt viisi Nato-maata.

Suurin osa Nato-maista kasvattaa tällä hetkellä puolustusmenojaan. Välimäki näkee sen erinomaisena mahdollisuutena yhteishankkeiden toteuttamiseen.

– Tärkeintä olisi, että Pohjoismaat, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Saksa ja Baltian maat ostaisivat samaa kalustoa. Yhteishankinnat lisäävät kustannustehokkuutta ja vaihtokelpoisuutta, joka puolestaan lisää huoltovarmuutta. Se voi myös nopeuttaa hankintaprosessia.

Hankintaprosessissa kiinnitetään huomiota myös siihen, millaiset kenttänäytöt ostettavalla kalustolla on.

– Odotamme puolustusvälineteollisuuden testaavan järjestelmänsä Ukrainassa ja käyttävän saatuja tuloksia referensseinä, kun he tekevät tarjouksia. 

Kiväärin kaliiperi syksyllä

Maavoimat on uusimassa myös jalkaväen perusaseistusta. Jalkaväen tarkastaja, eversti Ari Lehmuslehti kertoo, että edessä on siirtymä Sakon uusiin rynnäkkökivääreihin.

– Meille tulee ensi keväänä 5,56 NATO -kaliiperin rynnäkkökiväärien testierä ja sen perään 7,62 NATO -kaliiperin rynnäkkökiväärejä. Kaliiperivalintaa ei vielä ole tehty, mutta se on tämän syksyn agendalla, Lehmuslehti linjaa.

Ensi vuonna kokeilueriä otetaan mukaan myös varusmieskoulutukseen, jotta niistä voidaan tehdä kattava kokonaisarvio. Huomioitavaa kuitenkin on, että nykyiset rynnäkkökiväärit ja kalustovarannot kestävät 2050-luvulle saakka.

Panssarivaunuihin tullaan tekemään miljardiluokan panostus 2030-luvulla. Kuva: Yankuan Zhang

7.62 KvKK 62 -konekiväärit sen sijaan korvataan lähitulevaisuudessa. Hankkeen valmistelut ovat Lehmuslehden mukaan käynnissä. Ryhmätason käyttöön selvitellään myös kranaattikiväärien käyttöönottoa.

Jalkaväkimiinojen käyttöönottoa aletaan kehittää voimakkaasti tammikuun puolivälissä, jolloin Suomen irtautuminen Ottawan sopimuksesta tulee voimaan.

Osa investoinneista siirtyy

Maavoimien suorituskyvyn nosto alkaa toden teolla vuonna 2029. Silloin Ilmavoimien ja Merivoimien hankkeet ovat kunnolla loppusuoralla. Joitain päätöksiä on toisaalta jo tehty. 

– Raskaiden raketinheitinten päivittämisestä on jo tehty päätökset ja sopimukset. Myös K9-panssarihaupitsien alkuperäisissä hankinnoissa saadut optiot on lunastettu.

Jotkin suuret investoinnit on siirretty myöhemmäksi. Taistelupanssarivaunuihin tehtävät miljardiluokan sijoitukset toteutetaan vasta 2030-luvun puolella. 

Välimäki kuitenkin painottaa, että Maavoimilla on kyky mukautua ympäristöönsä ja suunnitelmien muuttumiseen varaudutaan taistelukentän vaatimusten muuttuessa ja tekniikan kehittyessä. 

– Meillä on aiempaa paremmat edellytykset hankkia ajantasaista tietoa Venäjän asevoimien kehittymisestä ja sen järjestelmien tekniikasta yhdessä liittolaisten sekä Ukrainan kanssa.Tässä dynaamisessa tilanteessa emme kiinnitä kehittämisen tähtäintä vuoteen 2030, koska tämä maali liikkuu ja kehittyy koko ajan.